Kirjoittanut
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Ulkoasiainministeriö ja Kepa kutsuivat Ulkoasiainministeriön yhteistyöjärjestöjen edustajia ja asiantuntijoita keskustelemaan uskonnosta ja kehitysyhteistyökysymyksistä Round Table -keskustelutilaisuuteen.
Apulaisprofessori Ville Päivänsalo teologisesta tiedekunnasta kertoo, miten tapahtuma sai alkunsa:
– Tapasin vuoden 2013 lopulla silloisen kehitysministeri Pekka Haaviston (vihr), joka katsoi tuolloin aiheelliseksi selvittää mahdollista homojen syrjintää kristillisessä aids-työssä Afrikassa. Minä puolestani kerroin omasta uskontoon ja globaaliin terveyteen liittyvästä tutkimuksestani. Haavisto kutsui minut vierailulle Ulkoasiainministeriöön helmikuussa 2014 ja ehdotti Round Table -keskustelua aihepiiristä. Käytännön syistä se toteutui vasta nyt.
Käsitykset tasa-arvosta voivat vaihdella
– Monessa globaalin etelän maassa sukupuolten tasa-arvo ei toteudu läheskään yhtä hyvin kuin täällä, mutta toisaalta myös käsitykset tasa-arvosta ovat usein kovin erilaisia. Uskonnon rooleja on tärkeää oppia ymmärtämään tutkittaessa eroja sekä mitattavassa tasa-arvossa että tasa-arvokäsityksissä.
Päiväsalon mukaan naisten huono asema näkyy usein vahinkona heidän terveydelleen. Pahimpiin esimerkkeihin lukeutuvat raiskaukset ja tyttövauvojen surmaaminen.
– Tasa-arvoa tarvitaan kuitenkin lisää terveysalalle monessa suhteessa, lähtien aivan perusterveydenhuollon vahvistamisesta köyhien maiden syrjäseuduilla. Monesti kirkkojen omistamat sairaalat ja terveyskeskukset ovat tällaisilla seuduilla avainasemassa erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Uskontodialogi kehitysyhteistyön tukena?
– Yksi tärkeä teema oli, miten uskonnollisen toiminnan ja Ulkoasiainministeriön rahoittaman kehitysyhteistyön voisi pitää erillään. Se ei ole välttämättä olenkaan hankalaa, jos kyse on vaikka katastrofiavusta kaikille apua tarvitseville. Jos puolestaan vahvasti uskonnollisessa kulttuurissa halutaan esimerkiksi kitkeä jyrkkää homovastaisuutta tai tyttöjen sukupuolielinten silpomisen perinne, tarvitaan tässä monenlaista kulttuuriin ja uskontoon liittyvää vuoropuhelua. Tällöin on aiheellista keskustella myös Suomessa, millaista kehitysyhteistyön ja uskonnon erottamista oikeastaan halutaan.
Mitä hyvää uskonnollisessa taustassa voi olla kehitysyhteistyössä?
– Uskonnollinen tausta voi auttaa kehitysalan työntekijöitä toimimaan rakentavasti uskonnollisissa ympäristöissä. Moniin uskontotaustaisiin järjestöihin on myös kertynyt pitkän kokemuksen myötä paljon arvokasta humanitäärisen työn ja kehitysyhteistyön tietotaitoa. Lisäksi uskontotaustaiset järjestöt ovat usein onnistuneet mobilisoimaan työlleen mukavasti vapaaehtoistukea ja taloudellista tukea. Siten ne eivät välttämättä tarvitse suuria kehitysapusummia saadakseen aikaan paljon hyvää, Päiväsalo toteaa.
Tilaisuuteen osallistuivat Fida International ry, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, Kylväjä ry, Operaatio Mobilisaatio ry, ADRA Finland, Suomen Pipliaseura, Filantropia ry ja Kristillisen tasa-arvon puolesta (RaTas) ry.
