Kirjoittanut
Qridi-sovelluksen perustajiin kuuluva Henri Karjalainen on sitä mieltä, että oppilas ansaistee enemmän kuin loppuarvosanan. Peruskouluissa hyvin vastaanotettua Qridiä voisi Karjalaisen mukaan käyttää myös rippikoulutyössä.
– Kun olin lukion matematiikanopettajana, haastattelin oppilaita heidän vahvuuksistaan. Minua hätkähdytti, kun oppilaat eivät osanneet eritellä osaamistaan. He pystyivät lähinnä sanomaan, että ”äikässä kasi”, Henri Karjalainen kertoo.
Havainto oli yksi syy sille, että hän tuli kahden kaverinsa kanssa kehittäneeksi Qridi-nimisen sovelluksen.
Qridi Oy perustettiin Oulussa vuonna 2015, ja tällä hetkellä 12,7 prosenttia Suomen ala- ja yläkoulujen oppilaista käyttää sitä. Työntekijöitä yrityksellä on 15.
Vuonna 2016 Qridi voitti Suomen paras digitaalinen oppimisratkaisu -kilpailun, ja 2019 yritys palkittiin Euroopan toiseksi parhaana oppimisratkaisuna sekä maailman kolmanneksi parhaana oppimisen arvioinnin työkaluna. Kilpailun nimi oli Reimagine Education.
Qridiä viedäänkin myös ulkomaille. Se on Suomen lisäksi käytössä neljässä maassa, esimerkiksi Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, mutta Karjalainen huomauttaa, että kansainvälinen työ on vasta alussa.
– Lupaava homma se on kuitenkin.
Ykkösluokkalaisillakin käytössä
Qridi on ”arvioinnin ja oppimisen analytiikan ohjelmisto perusasteille”. Se on siis sovellus, jonka oppilaat ja opettajat voivat ladata puhelimiinsa. Ideana on se, että kunkin opintokokonaisuuden osalta oppilas voi seurata omaa etenemistään, ja opettaja seuraa sitä myös. Karjalainen antaa esimerkin.
– Ykkösluokkalainen voi äänittää Qridiin lukunäytteitä ja seurata, miten oma lukeminen kehittyy. Näin hän voi muodostaa käsitystä omasta oppimisestaan.
Karjalainen sanoo, että Qridin tavoitteena on myös laajentaa oppimisen arvioinnin palettia. Asiaosaamisen lisäksi kartoitetaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, asennetta ja käyttäytymistä. Pointtina on se, että ”arviointi ei ole arvostelua”.
– Itsearviointi on myönteinen asia. Softamme voi auttaa siinä, että oppilaat tietävät paremmin, mitä heiltä odotetaan ja miten he ovat kehittyneet.
– Minua on liikuttanut se, kun olen kuullut monien lasten ja nuorten oppineen Qridin käytön myötä tuntemaan itseään paremmin.
Ihanteellista olisi Karjalaisen mukaan, että oppilas käyttäisi Qridiä vain 1-2 minuuttia oppitunnista.
– On hyvä, että suurimman osan ajasta oppilaat työskentelevät kirjojen ja vihkojen parissa, mutta että tietyt opiskelun jalanjäljet tallentuvat Qridin kautta puhelimeen.
Neuvotteluja kirkon kanssa
Henri Karjalainen on Qridin tuotepäällikkö, ja lisäksi hän vastaa yrityksen koululiiketoiminnasta Suomessa. Toisin sanoen hän myy Qridiä uusille asiakkaille. Juuri ennen koronapandemiaa Karjalainen neuvotteli erään seurakuntayhtymän kanssa, voisiko Qridin ottaa käyttöön myös rippikoulutyössä.
– Viruksen myötä isostoiminta meni jäihin, joten neuvottelut eivät jatkuneet.
Ne kuitenkin jatkunevat myöhemmin. Karjalaisella on jo ideoitakin.
– Qridissä voisi olla sähköinen katekismus linkkinä, ja Raamattu. Ja tehtävänantoja näihin liittyen. Tai että pyydettäisiin reflektoimaan kristinuskoon liittyviä videoita, hän suunnittelee.
Koulujen uskonnonopetuksessa Qridi on laajasti käytössä. Opetussuunnitelmassa lukee, että ”uskonnonopetuksen tavoitteisiin kuuluu ohjata oppilaita tunnistamaan erilaisia uskonnollisia symboleita ja aiheita mediassa, politiikassa ja populaarikulttuurissa”.
– Eli peräänkuulutetaan uskontojen lukutaitoa. Qridiin oppilas voi ottaa valokuvia tai videoita, joissa on uskonnollisia aiheita. Opettaja voi sitten käydä tätä päiväkirjaa katsomassa ja huomata, että oppilas osaa nimetä ja löytää uskonnollisia symboleita tai tapoja.
Oma lapsi opetti johtamista
Qridin myötä Karjalainen on jättänyt opettajan työnsä, mutta tehtävät kasvatuksen parissa jatkuvat, sillä hänellä on nyt vähän alle 1,5 vuoden ikäinen tytär.
– Lapsen kasvamisen prosessia ei voi pakottaa. Lapsi oppii puhumaan silloin kun se oppii. Kasvaminen etenee lapsen omien vahvuuksien ehdoilla. Tätä havaintoa olen yrittänyt myös Qridissä hyödyntää panostamalla työntekijöidemme itsetuntemukseen. Kun he pääsevät käyttämään vahvuuksiaan, he todennäköisesti myös viihtyvät töissä.
Nyt pandemian aikana Karjalaista on harmittanut, hän ole perheineen pystynyt osallistumaan seurakunnan toimintaan.
– Jos itse en mene puoleen vuoteen hengelliseen tapahtumaan, se ei ole niin iso juttu. Mutta lapselle se on. Puoli vuotta on pitkä aika hänen elämässään.
Qridiä Karjalainen ei ole ajatellut hengellisenä työnä. Tilanne tavallaan muuttuu, jos sovellus otetaan käyttöön rippikouluissa.
– Jos pappi ajaa autolla, niin kai se autokin on sitten hengellisessä työssä, Karjalainen vertaa.
– Joka tapauksessa työtä tehdään oman persoonan kautta. Vakaumus voi tulla esiin kohtaamisissa ihmisten kanssa. Työ kuuluu elämään, ja näin rukouselämäkin kuuluu työhön.
Karjalainen kertoo vielä, että Qridillä on ”pilotteja” eli kokeiluja myös varhaiskasvatuksen osalta.
– Olisiko niin, että tyttäremme alkaisi käyttää Qridiä noin viisivuotiaana.
