Kirjoittanut
Eilat Mazar (1956–2021) kaivoi esiin Jerusalemin historiaa Raamattu ja kaivausvälineet käsissään.
Yksi johtavista Raamatun arkeologeista, juutalainen filosofian tohtori Eilat Mazar, menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 25. toukokuuta. Mazar teki valtavan määrän arkeologisia löytöjä uransa aikana. Suomessakin uutisoitiin laajasti Mazarin vuonna 2009 tekemistä sinettilöydöistä: Toisessa sinetissä mainitaan Vanhan testamentin kuningas Hiskia: ”Kuningas Hiskia, Ahasin poika, Juudan kuningas.” Toinen sineteistä on mahdollisesti kuulunut profeetta Jesajalle.
– Näissä sineteissä mainitaan kaksi Raamatun keskeistä henkilöä ja osaltaan ne ankkuroivat Raamattua historiaan, sanoo raamatunopettaja, kirjailija ja Raamatun arkeologiasta väitellyt teologian tohtori Eero Junkkaala.
Junkkaala ei koskaan tavannut arkeologi Eilat Mazaria, mutta näkee sinettilöydöt jopa sensaatiomaisina.
Raamatullisen arkeologian maksimalisti
Jo lapsuudessaan Eilat Mazar tutustui isoisänsä, Jerusalemin heprealaisen yliopiston presidentti ja professori Benjamin Mazarin johdolla Jerusalemin vanhan kaupungin kaivauksiin, erityisesti Daavidin kaupungissa ja länsimuurilla. Valmistumisensa jälkeisinä vuosina 1981–1985 Eilat Mazar työskenteli Yigal Shilohin johdolla Jerusalemin vanhassa kaupungissa ja eteni urallaan nopeasti.
Tutkijoiden joukossa konservatiivisiipeen sijoittuva Eilat Mazar otti Vanhan testamentin kuvaamat vaiheet ja henkilöt vakavasti.
Tutkijoiden joukossa konservatiivisiipeen sijoittuva Eilat Mazar otti Vanhan testamentin kuvaamat vaiheet ja henkilöt vakavasti. Häntä on kutsuttu raamatullisen arkeologian maksimalistiksi. Minimalisteiksi puolestaan kutsutaan arkeologeja, joiden mielestä Raamatun kuvaukset Israelin varhaisvaiheista eivät ole todellista historiaa.
Mazar totesi vuonna 2007 antamassaan haastattelussa, että hän työskentelee ”Raamattu toisessa ja kaivaustyökalut toisessa kädessään”. Mazar kuitenkin kielsi olevansa uskonnollinen eikä tiettävästi koskaan muuttanut kantaansa.
Löytyikö Daavidin palatsi?
Vuonna 2005 Eilat Mazar uskoi löytäneensä kuningas Daavidin hallintopalatsin rauniot, kun hänen johtamansa ryhmän kaivauksissa Jerusalemin Ofel-kukkulan päältä löytyi suuren hallintorakennuksen perustukset. Paikka sijaitsee Jerusalemin vanhassa kaupungissa temppelialueen eteläpuolella, joka tunnetaan Daavidin kaupunkina.
Mazar esitti, että arkeologiset tutkimukset tukevat vanhatestamentillisen monarkian olemassaoloa. Hänen tulkintansa myös kiistettiin: esimerkiksi merkittävä arkeologi ja Tel Avivin yliopiston professori Israel Finkelstein kritikoi Mazaria liian nopeista ja heppoisista johtopäätöksistä juuri Jerusalemin eri kerrostumien arvioimisessa.
Eero Junkkaala mainitsee, että iso osa arkeologeista on sitä mieltä, ettei Daavidin ajasta voida sanoa juuri mitään, koska arkeologista näyttöä ei juurikaan ole.
– Tosin Mazarin jälkeen tehdyt löydöt Daavidin ajalta puoltavat tulkintaa, että jo Daavidin aikana Jerusalem on ollut linnoitettu kaupunki, eikä pelkkä kyläpahanen. Arkeologi Yosef Garfinkelin löytämät kaksi kaupunkia Sefelan alueelta puoltavat tämän aikakauden olleen vahva monarkia. Mazarin löytöjen ohella nämä ovat merkittäviä.
Tutkijapiireissä tunnustetaan laajalti, että Mazar antoi valtavan panoksen tutkimukselle, vaikka tulkinnallisia erimielisyyksiä onkin. Hän teki yhteistyötä myös kristillisten yliopistojen kanssa. Jo Mazarin isoisä oli luonut hyvät yhteistyösuhteet moniin ulkomaisiin kristittyihin yhteistyökumppaneihin. Myös suomalainen teologian tohtori ja arkeologi Aapeli Saarisalo (1896–1986) vieraili hänen kodissaan.
