Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Raamattuopistolla aloitettu uusi lapsiperheystävällinen iltapäivämessu – ”tavoitteena aito yhteisöllisyys”

 

Ensimmäisen Iltapäivämessun bändiä johti 19.9. viulisti Matleena Kinnanen. Kuva: Joonas Wikström.

Kauniaisten jumalanpalvelusyhteisölle tarvittiin toinen jumalanpalvelus, koska aamupäivän messu oli ”tupaten täynnä”. Kanttori ja teologi Jenni-Kristiina Liiri kuvailee uutta messua rennoksi ja rakenteeltaan kevyeksi.

– Iltapäivämessu on ihan kaikille, Liiri kertoo.

– Rippikoulun jumalanpalvelusopetuksessa on tapana painottaa sitä, että jumalanpalveluksessa Jumala palvelee meitä. Jos Jumalan palveltaviksi kutsutaan erityisesti yhdenlaisia ihmisiä, tullaan samalla sulkeneeksi toisenlaiset ulos tai vähintään kakkosluokan seurakuntalaisiksi. Iltapäivämessu ei ole ns. erityismessu vaan ihan vaan messu, johon osallistumisen kynnys on kuitenkin pyritty tekemään matalaksi, hän jatkaa.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Kauniaisten jumalanpalvelusyhteisön teologina Liiri koordinoi messun järjestelyjä.

– Messussa palvelee joka kerta parikymmentä vapaaehtoista musiikissa, tekniikassa, pyhäkoulun opettajina, tervetulotiimissä, esirukoilijoina, kahvittajina, tekstinlukijoina ja ehtoollisavustajina. Kaiken taustalla vaikuttaa 16 hengen idearyhmä, johon kuuluu vapaaehtoistiimien vetäjien lisäksi Raamattuopiston työntekijöitä.

”Ei ole papin oma show”

Jenni-Kristiina Liiri kertoo, että Iltapäivämessun on tarkoitus olla jumalanpalvelus, jossa kaikenikäisillä on hyvä olla, ”yhtenä suurena perheenä”.

– Iltapäivämessu ei ole papin oma show, vaan se tehdään yhdessä. Messun toimittaja on koolla oleva seurakunta, ja iltapäivämessussa tämä pyritään tekemään näkyväksi. Vapaaehtoisten panos on ratkaisevan tärkeä.

– Ajatus iltapäivämessusta nousi kahdesta suunnasta. Ennen korona-aikaa klo 11 alkava messu oli usein tupaten täynnä, talvikausien aikana kävijöitä oli ihan tavallisina sunnuntaina usein reilusti yli kolmesataa. Jako kahteen messuun oli jo tilojen puolesta tarpeen. Monisatapäisessä seurakunnassa ei myöskään synny niin helposti yhteisöllisyyden kokemusta, jota monet todella kaipaavat. Iltapäivämessussa pyrimme panostamaan siihen, että tutustuisimme toisiimme ja olisimme valmiita olemaan enemmän kuin vain hyvänpäiväntuttuja.

– Toisaalta moni oli jo pitkään toivonut messua, joka olisi rakenteeltaan ja musiikiltaan klo 11:n messua kevyempi. Iltapäivämessu kestää noin tunnin. Kaikki olennaiset messun osat ovat silti mukana, eli iltapäivämessu on nimensä mukaisesti messu, eikä seurat tai ylistyskokous. Musiikista vastaa yleensä vapaaehtoisista musiikin harrastajista ja ammattilaisista koottu bändi, ja laulut valitaan pääosin Viisikielisestä.

Tärkeintä on itse messu

Ensimmäinen Iltapäivämessu pidettiin 19.9. Väkeä oli noin sata henkeä.

– Se oli enemmän kuin osasimme odottaa koronarajoitusten juuri helpotuttua. Ilmapiiri oli rento ja iloinen, ja monet jäivät juttelemaan messun jälkeen toistensa ja vapaaehtoisten kanssa. Messubändi soitti ja lauloi taidokkaasti, ja kahvin kanssa tarjotut pullat olivat herkullisia. Ennen kaikkea oli hienoa viettää messua yhdessä! Messu on niin mahtava juttu, että kaikki muu itsessään hyväkin on sen kylkiäisenä korkeintaan kiva bonus, Liiri toteaa.

Iltapäivämessu on aluksi tarkoitus järjestää kerran kuukaudessa.

 

Aiheet