Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Raamatun maa ja kieli avaavat tekstin kääntäjille

 

Raamatun maan, sen luonnon ja olosuhteiden tunteminen on tärkeää tekstin kääntäjille. Kuva: Johanna Manner

Jerusalemissa on juuri päättynyt kolmen viikon pituinen kurssi, jonka osanottajat paneutuivat profeetta Miikan kirjaan jae jakeelta alkukielellä.

Kurssin järjesti Jerusalemin Raamattukoti, jonka tavoitteena on antaa kääntäjille mahdollisuus paneutua Raamatun maassa sen kieleen, kulttuuriin ja luontoon. Se auttaa heitä kääntämään tekstin luontevasti ja mahdollisimman tarkasti omalle äidinkielelleen.

Monet kurssilaisista olivat käännöskonsultteja tai kääntäjien opettajia. Ja monet ensimmäistä kertaa Israelissa. Maahan ja sen luontoon perehtyminen avasi silmiä ymmärtämään tekstin oikein ja oikaisemaan väärinkäsityksiä.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

‒ Ensimmäisen kerran näin erämaan, kun katselimme Juudean erämaata Öljymäeltä. Kun näin paljaat kukkulat, psalmi 23 sai aivan uuden merkityksen, nigerialainen Victoria Eni kertoi. En nähnyt ollenkaan samanlaisia vihreitä niittyjä kuin meillä on. Siionin vuorta en kutsuisi vuoreksi, se on enemmän kielikuva.

– Maan näkeminen muuttaa koko lähestymistavan Raamattuun. Täällä pääsee siihen asiayhteyteen, missä kaikki tapahtui, totesi Getachew Madebo, joka oli jo toisella Raamattukodin kurssilla. Hän on Etiopian Wycliffe-järjestön käännöstyötä.

– Täällä näkee esimerkiksi, mitä tarkoittaa, että vuoret ympäröivät Jerusalemia tai saa käsityksen Raamatun maantieteestä. Täällä ilmasto on erilainen, sateiden merkitys tai monien kasvien näkeminen antoi uutta ymmärrystä tekstiin, esimerkiksi mantelipuu oli meillä käännetty pähkinäksi, joka on hyvin matala kasvi.

Innostuneiden kääntäjien oivalluksia ja opetuksen antia voisi luetella pitkän listan. Kurssin tärkeää antia ovat myös uudet yhteydet toisiin kääntäjiin. Kurssin 12 osanottajaa tuli kymmenestä eri maasta ja eri maanosista. Raamattukoti, jossa he asuivat ja opiskelivat sijaitsee Jad Hashmonassa Jerusalemin liepeillä. Luentojen ohella tehtiin retkiä Miikan kirjaan liittyviin kohteisiin.

‒ Raamattua ei voi ymmärtää, ellei ole nähnyt maata, jossa se on kirjoitettu, toteaa Mirja Ronning. Hän perusti Raamattukodin vuonna 1995 yhdessä miehensä Halvor Ronningin kanssa.

‒ Tänne opiskelemaan tulevat ovat tärkeässä tehtävässä, välittämässä Jumalan Sanan omille kansoilleen. On kunnia antaa heille alkutekstiä syventävällä opetuksella tietoa, jonka varassa he voivat tehdä tarkan ja hyvän käännöksen. Kun kääntäjä voi omakohtaisesti syventyä alkutekstiin, hän voi iloita siitä, että on tehnyt parhaansa välittäessään tekstin uskollisesti kielelleen.

Viime vuonna järjestettiin vastaava kurssi psalmien kirjasta. Ajatuksen yhteen kirjaan ja nimenomaan Raamatun runouteen keskittyvästä kurssista esitti Afrikassa toimiva kokenut käännöskonsultti tri Lynell Zogbo.

‒ On hyvä voida keskittyä yhteen kirjaan kerrallaan syvällisesti. Runouden kääntämisessä on aivan omat haasteensa, Zogbo toteaa. On tärkeää, että myös runous ja profeetallinen teksti välittyvät käännöksissä luontevasti.

Lyhytkurssien lisäksi Jerusalemin Raamattukoti tarjoaa vuosittain runsaat viisi kuukautta kestävän koulutuksen, joka sisältää muun muassa nykyhepreaa ja Raamatun hepreaa, historiallista maantiedettä ja tekstianalyysia sekä laajoja retkiä eri puolille maata. Koska erityisesti käännöskonsulteista on huutava pula, ensi kevään kurssi on suunniteltu erityisesti heille ja konsulteiksi kouluttautuville sekä käännöshankkeiden johtajille. Kurssit toteutetaan yhteistyössä Jerusalemin Heprealaisen yliopiston kanssa.

Työtä riittää, sillä Wycliffe-järjestön arvion mukaan yli 2000 kielellä ei vielä ole yhtään Raamatun osaa. Uusi testamentti on 1534 kielellä ja koko Raamattu vain 683 kielellä.

Teksti: Johanna Manner