Kirjoittanut
Israelissa alkanut väkivallan kierre on synkkä pilvi palestiinalaiskristittyjen yllä.
Väkivallanteot ovat vaatineet Israelissa lokakuun alun jälkeen ainakin 85 palestiinalaisen ja 11 israelilaisen hengen. Yli 9 000 palestiinalaista ja noin 130 israelilaista on loukkaantunut yhteenotoissa. Noin puolet kuolleista palestiinalaisista on turvallisuusjoukkojen surmaamia hyökkääjiä.
Palestiinan kristityille tilanne on vaikea.
– Synkät pilvet ovat kerääntyneet yllemme, eikä kukaan tiedä, mihin olemme menossa. Meidän kristittyjen pitäisi olla suolana ja valona näinä pimeinä aikoina, mutta miten, kysyy Palestiinan Raamattuseuran johtaja Nashat Filmon.
Hänen mukaansa palestiinalaisten enemmistö ei tahdo väkivaltaa vaan rauhaa.
– Israelilla on oikeus puolustautua, mutta palestiinalaisnuorten työttömyys ja miehityksen rajoitusten alla eläminen on nyt saavuttanut pisteen, jossa se valitettavasti purkautuu väkivaltana.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että väkivalta on enemmänkin kasvussa kuin laskussa.
Muutama prosentti kristittyjä
Palestiinalaiskristittyjen vaikutusmahdollisuuksia heikentää heidän rajusti pienentynyt määränsä. Palestiinalaisalueiden noin 4,2 miljoonasta asukkaasta kristittyjä arvioidaan olevan enää korkeintaan pari prosenttia. Määrällisesti tämä tarkoittaa, että heitä on korkeintaan noin 100 000, mutta monet pitävät todellisempana lukuna noin 40 000:ta.
Arviointia vaikeuttaa se, että kristittyjen muuttoliike ulkomaille on jo pitkään ollut voimakas. Lisäksi kristittyjen osuutta on pienentänyt muslimiväestöä matalampi syntyvyys.
Suurin osa palestiinalaiskristityistä kuuluu ortodoksisiin ja muihin traditionaalisiin kirkkoihin. Evankelisia seurakuntia Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa on erään lähteen mukaan yhteensä noin 30, ja niihin kuuluu noin 5 000 henkilöä. Määrä näyttäisi viime aikoina olleen melko stabiili.
Muuttoliikkeen lisäksi kristillistä todistusta ja seurakuntien toimintaa vaikeuttavat samat tekijät kuin palestiinalaisalueiden arkea muutenkin: Israelin kansalaistensa suojelemiseksi asettamat palestiinalaisväestön liikkumisrajoitukset, työttömyys ja koulutuksen puute.
Tukea lännestä kaivataan
Palestiinalaishallinto antaa Länsirannan ja Itä-Jerusalemin seurakuntien toimia melko vapaasti, mutta ääri-islamististen ryhmien kristinuskonvastainen retoriikka on yleistynyt alueella viime aikoina. Asenteiden kiristyminen on näkynyt myös muutamina väkivaltaisina fyysisinä hyökkäyksinä kristittyjä vastaan.
– Kristityt ovat perinteisesti toimineet liennyttäjinä ja sillanrakentajia yhteiskunnan äärilaitojen välillä, ja esimerkiksi kristilliset koulut ovat palvelleet asenteiden muokkaamisessa. Nyt kristittyjen identiteetti on uhan alla; toisaalta sitä uhkaa Israelin kiristyvä miehityspolitiikka, toisaalta muualta tuleva Isis-henki, alueella toimivan ortodoksien avustusjärjestön johtaja George Malki toteaa.
Erityisen hankala asema on alueen protestanttiyhteisöillä, joiden jäsenet usein kokevat olevansa paitsi muslimiarabien myös perinteisten arabikirkkojen ja jopa läntisten evankelisten kirkkojen torjumia.
– Toivoisimme olevamme veljiä ja siskoja lännen kristittyjen kanssa, mutta välillä tuntuu, että teologiset korostukset ja kirkkopolitiikka estävät näkemästä meitä tasavertaisina, Nashat Filmon pohdiskelee.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Ristin Voiton numerossa 48/2015.
