Kirjoittanut
Kiinnostus tammikuussa alkavaa Raamatunopetusakatemiaa kohtaan on ollut niin suuri, että kurssille otetaankin 52 opiskelijaa, vaikka se oli alun perin tarkoitus toteuttaa kolmenkymmenen opiskelijan kanssa.
Se oli meille iloinen yllätys, vaikka ajattelimme kyllä, että kurssille on varmaan paljon halukkaita. Noin puolet hakijoista on pappeja ja noin puolet raamatunopetuksesta kiinnostuneita maallikoita, kurssin johtaja Eero Junkkaala kertoo.
Kansan Raamattuseuran, Suomen Raamattuopiston ja Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen järjestämä Raamatunopetusakatemia aloittaa tammikuussa 2015. Akatemian tarkoituksena on tarjota jatkokoulutusta raamatunopettajille ja sellaisiksi haluaville, ja antaa valmiuksia opettaa Raamattua innostavasti.
Kurssin hakuaika umpeutui 15. lokakuuta. Hakemuksia tuli 52. Alun perin kurssille oli tarkoitus ottaa kolmekymmentä osallistujaa, mutta suuren kiinnostuksen vuoksi opiskelijamäärää päätettiin kasvattaa. Mukana on niin pappeja kuin maallikoitakin. Osallistujista suurin osa on luterilaisia, mutta mukana on myös muutama vapaiden suuntien kristittykin. Kaikki mukana olevat papit ovat seurakuntapappeja.
– Seurakunnissa toivotaan paljon raamattuopetusta, mutta aika harva sitä tekee tai kokee, että hänellä on siihen kapasiteettia. Moni piispa kirjoitti minulle, että hieno homma, tätä todella tarvitaan. Toivomme, että voimme laajentaa raamatunopettajien rintamaa, teologian tohtori Eero Junkkaala sanoo.
On oltava, mistä ammentaa
Raamatunopetusakatemiassa tähdätään kolmeen osa-alueeseen ja niiden kehittämiseen: puheen sisältöön, puhetaitoon ja puhujan persoonaan.
– Ilman hyvää sisältöä puhetaidolla ei ole merkitystä. On oltava, mistä ammentaa, ja se on jokaisen jatkuva haaste. Me, jotka opetamme, olemme samassa veneessä opiskelijoiden kanssa, Junkkaala sanoo.
– Mutta myös puhetaito on tärkeä. Kuulee niin paljon huonosti pidettyjä hengellisiä puheita ja raamattutunteja, että välillä ottaa päähän. Sen verran pitäisi olla ammattiylpeyttä, että harjaantuu pitämään sellaisia puheita, joita toiset jaksaisivat kuunnella. Siinäkin on petrattavaa jokaisella meistä.
– Tuohon kolmanteen me emme voi paljon vaikuttaa, mutta voimme korostaa puhujan persoonan tärkeyttä.
Junkkaalan mukaan innostava raamatunopetus on sellaista, jossa luennoitsija on itse innostunut asiasta ja ottaa kuulijat vakavasti ja huomioi heidät.
– Se ei ole vain esitelmä, jonka käyn pitämässä, vaan puhuja on läsnä kuulijoille. Jokainen tilanne on erilainen. Voin pitää sisällöllisesti saman opetuksen eri tilanteissa, mutta minun täytyy miettiä, miten puhun juuri näille kuulijoille ja miten paketoin sisällön juuri heille.
– On myös oltava todellista asiaa. Joskus kuunnellessani raamatunopetusta minua vaivaa se, että siinä ei ole yhtään uutta asiaa. Jos puhe on liian ennalta-arvattavaa, silloin kuulijat eivät kuule. Opetusten pitäisi olla haastavia, niiden tulisi haastaa miettimään.
Kurssi sisältää kolme viikonloppukurssia, kuusi yhden päivän kurssijaksoa, tentittävää kirjallisuutta ja harjoitusraamattutunnin pitämistä.
Lue myös:
Raamatunopetusakatemia: ”On synti opettaa Raamattua kuivasti”
