Pastori David R. Parsons kohtasi ystävällismielisessä debatissa ultraortodoksirabbi Emanuel Gentilcoren. Luennon aiheena oli ”Erimielisyyksistä ymmärtämiseen – Messiaan rooli juutalaisuudessa ja kristinuskossa”.
Tilaisuuden yleisö oli poikkeuksellisen kirjava: paikalla olivat Caspari-keskuksen kansainvälisen kumppanikokouksen osallistujat, ja lisäksi joukko uskonnollisia juutalaisia oli tullut mukaan rabbi Emanuel Gentilcoren vanavedessä. Illan aikana keskusteltiin monista kiistanalaisista kysymyksistä molemminpuolisen kunnioituksen vallitessa.
David R. Parsons Jerusalemin kristillisestä suurlähetystöstä (ICEJ) aloitti selittämällä, miksi uskomme, että Jeesus on Messias. Hän toi esiin useita samankaltaisuuksia Mooseksen ja Jeesuksen elämässä. Molemmat oma kansa hylkäsi – asia, jota on valitettavasti historian kuluessa käytetty juutalaisia vastaan.
– Mooses oli vapauttaja kuten Jeesuskin. Molemmat valmistautuivat palvelutyöhönsä erämaassa. Mooses oli monessa suhteessa Messiaan typos eli esikuva, mutta Jeesus oli se, joka toi ulottuvillemme sovituksen uhrikuolemansa kautta, Parsons kiteytti kristillistä Messias-käsitystä.
Rabbi Emanuel Gentilcore muistutti yleisöä kipeästä tosiasiasta, että keskiajalla kirkko pakotti juutalaisia väittelyihin kristittyjen oppineiden kanssa.
– Tähänkin tilaisuuteen, jossa nyt olemme, meillä valitettavasti liittyy ikäviä mielikuvia, hän selitti.
– Uusi testamentti on meille juutalaisille vääräoppinen kirja. Sen tutkiminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että ihminen menettää paikkansa tulevassa maailmassa. Opetustarkoituksessa on kuitenkin hyväksyttävää, että rabbi perehtyy Uuteen testamenttiin ja osallistuu keskusteluun siitä, Gentilcore selvensi.
Rabbiinisen perinteen mukaan Tooralla on 70 kasvot; on olemassa 70 tapaa lähestyä ja ymmärtää sen tekstejä.
– Suullista Tooraa tarvitaan, jotta voidaan löytää kirjoitetun tekstin eri merkitykset, selitti Gentilcore. David R. Parsons vastasi tähän muistuttamalla mitä Toora itse sanoo itsestään: sana on yksinkertaista ja ymmärrettävää ihan tavalliselle ihmiselle.
– Samaan aikaan me kristityt uskomme, että jotkut asiat Toorassa voivat olla kätkössä kaikkein viisaimmiltakin. Ne avautuvat vain Jeesuksen kautta, Parsons lisäsi.
Rabbiinisessa traditiossa kirjoitetusta Toorasta löytyvät periaatteet, joita pitää selittää ja soveltaa kuhunkin aikaan sopivaksi. Prosessin perussääntö on, että uudempi tulkinta ei voi koskaan olla ristiriidassa vanhemman kanssa.
– Monet kristityt eivät huomaa, että Jeesus itse asiassa hyväksyi fariseusten arvovallan opettajina eli suullisen Tooran välittäjinä – siitä puhuu esim. Matt. 23:2–3. Yleisöään haastaen Gentilcore jatkoi vielä:
– Kristityt ja messiaaniset juutalaiset jättävät enimmäkseen tämän huomiotta ja katsovat Vanhaa testamenttia aina saman Jeesus-linssin läpi.
Emanuel Gentilcoren mukaan rabbiinisesta perinteestä voi löytää kaksi ajatusta Messiaasta. Toinen on nöyrä palvelija, Ben Josef eli Joosefin poika, ja toinen on voittoisa kuningas Ben David eli Daavidin poika. Ne eivät kuitenkaan voi liittyä samaan henkilöön, vaan Messias tulee jommassakummassa hahmossa.
– Se, millaisen Messiaan saamme, riippuu siitä, kuinka me juutalaiset kansana palvelemme Herraa, rabbi kertoi ja hämmästytti kristittyä yleisöään vielä lisää:
– Jos noudatamme Jumalan käskyjä, saamme ottaa vastaan kuninkaan. Jos kansamme maallistuu ja tekee syntiä, nöyrä Messias tulee!
Tunnelma luennolla oli innostunut ja positiivinen. Monia tärkeitä kysymyksiä ja täysin vastakkaisia näkemyksiä käsiteltiin kunnioittavassa ja rehellisessä hengessä.
Rabin ja papin kohtaaminen on kuunneltavissa englanniksi Casparin sivuilla.
Teksti: Caspari-keskuksen projektikoordinaattorit Sanna Erelä & Terho Kanervikkoaho
Kuva: Heidi Tohmola
