Kirjoittanut
Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta. Niin äänestyskopissa kuin kohta Arkadianmäellä punnitaan eri kategorioiden arvovalintoja. Miten eri puolueissa nähdään kristillisten arvojen sisältö osana politiikkaa?
Useat ehdokkaat ovat käyttäneet useita somekanavia ja viestintävälineitä, jotta heidän viestinsä kantautuisi mahdollisimman monille äänioikeutetuille. Yksi merkittävimmistä välineistä on ollut eri medioiden ja ammattijärjestöjen omat vaalikoneet, joissa ehdokkaat kertovat oman kantansa monenlaisiin asioihin, joista rakentuu hyvinvointiyhteiskunta.
Vihamiesten rakastaminen – – Kostosta luopuminen – – Syntien anteeksiantaminen. Nämä ovat kaikki hyvin radikaaleja arvoja, ja varmasti olisi hyvä jos ne yleistyisivät yhteiskunnassa.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa arvoihin liittyen yksi väitteistä liittyi kristinuskoon: ”Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.” Tähän väitteeseen ehdokkaat olivat valinneet vaihtoehdokseen ”täysin eri mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” vaihtoehtojen akselin väliltä väitteeseen. Osa selitti valintaansa tässäkin teemassa avoimella vastauksellaan.
Ulkoministerinä päättyneellä hallituskaudella toiminut Pekka Haavisto (Vihreät) pohti kristillisten arvojen määrittelyä avoimessa vastauksessaan: ”Kysymykseen on vaikea vastata sen vuoksi, että ensin tulee määritellä, mitä kukin kristillisillä arvoilla tarkoittaa. Uuden testamentin opetusten mukaisesti voisi ajatella arvojen olevan seuraavia: Ehdoton rakkaus – myös vihamiesten rakastaminen. Maallisesta omaisuudesta luopuminen. Kostosta luopuminen. Syntien anteeksiantaminen. Nämä ovat kaikki hyvin radikaaleja arvoja, ja varmasti olisi hyvä jos ne yleistyisivät yhteiskunnassa. Kristillisille arvoille annetaan kuitenkin monenlaisia sisältöjä, ja sen vuoksi noudatin varovaisuutta vastatessani ei samaa eikä eri mieltä.”
Kristilliset arvot eri puolueissa
Radio Dei kysyi eri eduskuntapuolueiden edustajilta suoraan, miten he määrittelevät kristillisten arvojen näkyvän oman puolueensa päätöksenteoksessa ja eetoksessa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
– Kokoomuksen ja Suomen yhteiskunnan arvojen perustana on liberaali demokratia ja minusta se perustuu hyvin pitkälle kristillisiin arvoihin. Sitä kautta se näkyy kokoomuksen toiminnassa, politiikassa, meidän arvioissa. Meillä korostuvat yksilön vapaus, yksilön vastuu ja heikommista huolta pitäminen. Kokoomuksessa korostuu myös hyvin vahvasti traditiot, historian kunnioittaminen ja silloin myös kirkko nähdään osana suomalaista perinnettä, yhteiskuntajärjestystä tai yhteiskunnan tapoja. [Koti, uskonto ja isänmaa ovat] voimissaan siellä taustalla. Maailma muuttuu ja käsitteet elävät ajassa, mutta eivät ne sieltä mihinkään ole hävinneet. Se, että jokaisella on koti, [niin] se on turvallinen paikka, perusyksikkö, mutta siinäkin täytyy nähdä, että kodit ovat tänä päivänä erilaisia. Meillä 1,3 miljoonaa yksin asuvaa tällä hetkellä ja meillä on erilaisia perheitä. Koti on muuttanut muotoaan, mutta koti on kuitenkin se rauhan ja turvan paikka. Uskonto on aika paljon sen liberaalin länsimaisen demokratia ajattelun taustalla. Isänmaa; sen eteen tässä tehdään töitä. Suomen turvallisuuden, suomalaisten turvallisuuden, Suomen hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen eteen tehdään töitä koko ajan.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen
– Olemme poikkeuksellinen puolue siitä, että olemme ihan määritelmällisesti kristillissosiaalinen puolue. Se tarkoittaa sitä, että me olemme sen pienen ihmisen puolella eli käytännössä niistä ihmisistä, joilla menee kaikista huonommin yhteiskunnassa, niin he ovat meidän fokuksena. Jotkut puoleet keskittyvät sitten rikkaimpiin ihmisiin, mutta meillä taas on se, joka kaikista heikommin tulee toimeen, niin se ihminen on meidän mukana kokouksessa.
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri (2019-2023) Sirpa Paatero
– Kun katsoo sosiaalidemokraattien perusarvoja ja kirkon arvoja, niin niistä löytyy aika paljon yhtenäistä. Meidän (sosiaalidemokraatien) arvot ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Ihmisillä on aidosti vapaus tehdä omia päätöksiä, elää ilman pelkoa. Toisaalta siihen vaaditaan vahvaa yhteiskuntaa, vahvaa taustaa, jotta ihmisillä on se aito vapaus tehdä päätöksiä vaikkapa uskonnonvapaudesta, että ei tarvitse elää pelossa.
Keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri (2021-2023) Annika Saarikko
– Keskustalla ja evankelis-luterilaisella kirkolla on ollut paljon yhteyksiä myös paljon keskustalaisia päättäjiä ovat paikallisten seurakuntien ja kotiseurakuntien vaikuttajina. Koen suhteen hyvin tiiviiksi ja luontevaksi. Toivon, että kirkko käyttää ja kirkon edustaja myös nykyistä vielä tiiviimmin puheenvuoroja kirkon äänellä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se näkökulma on arvokas. Uskonnonvapaus on arvo, jota haluan vaalia, mutta samalla myös vaalia yhteiskuntaa, jossa oma evankelis-luterilainen ja kristillinen uskomme – siis kristillinen usko noin ylipäätään ei vain evankelis luterilainen, vaan kristillinen usko ylipäätään voisi näkyä nykyistä laajemmin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri (2019-2023) Li Andersson
– Meidän puolueen politiikassa voi puhua lähimmäisenrakkaudesta. [Tämä] näkyy niin monella tapaa vasemmistoliiton arvomaailmassa ja siitä, että yksikään ihminen ei ole niin marginaalissa, ettemmekö haluaisi hänen oikeuksistaan hänen asemastaan huolehtia. Se, että me rakennemme yhteiskuntaa niin, että myös huolehditaan niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea kaikkein eniten. Itse liittäisin tähän globaalin solidaarisuuden tai ymmärryksen myös meidän vastuustamme huolehtia myös ihmisistä oman maamme rajojen ulkopuolella, mitä tulee kehitysyhteistyöhön tai ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vastaavaan. Tähän on myös alue, missä kirkko on perinteisesti ollut vahva toimija ja nostanut esille muun muassa kehitysyhteistyön merkitystä.
Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri (2022-2023) Maria Ohisalo
– Vihreissä ajattelussa on paljon sellaista, mitä olen itse nähnyt myös, kun olen ollut vaikkapa aktiivina seurakuntaneuvostossa, kirkkovaltuustossa, Paavalin [ja] Kallion seurakuntaneuvostoissa. Kyse on siitä, että miten pidetään kaikista vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset mukana tässä yhteiskunnassa, annetaan heille ääni, annetaan heille toimintamahdollisuudet. Mahdollistetaan se, että jokainen on mukana. Toisaalta se ympäristön, ilmaston kunnioittaminen ovat monella tapaa jopa pyhiä asioita, joita me ei ihmisinä aina muisteta arvostaa tarpeeksi. Meidän periaateohjelma kiteyttää aika hyvin vihreää ajattelua, että me puolustetaan luontoa ja ihmistä, ahneutta ja lyhytnäköisyyttä vastaan ja pyritään pitämään kaikki mukana, oli kyse sitten niistä äänettömistä ihmisistä tai toisaalta vaikkapa eläimistä. Niistä äänettömistä, joita meidän ympärillä on, mutta joiden ääntä ei kuule.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah
– Kristillisdemokraattien aate, ideologia pohjautuu kristilliseen ihmiskuvaa, joka nousee Raamatusta. Eli jokainen ihminen on yhtä arvokas [ja] Jumalan luoma. Myös elämän suojelu sieltä alusta ihan viimeiseen henkäykseen asti ovat kristillisdemokraattisen ihmiskuvan ydintä. Ja totta kai kristillisdemokratiassa on niitä poliittisia linjauksia, jotka liittyvät vaikka sosiaaliseen markkinatalouteen, jossa työn ja yrittämisen pohjaa perustetaan toimivalle taloudelle mutta siten, että heikommista ihmisistä huolehditaan. [Kristillisdemokraateissa nähdään] perhe yhteiskunnan perusyksikkönä, joka ei unohda kuitenkaan yksin eläviä. Ja sitten tämä niin sanottu subsidiariteetti eli läheisyysperiaate, jossa taas lähdetään siitä, että päätöksenteko pitää pitää mahdollisimman lähellä niitä, joita se koskettaa. Ja luontosuhteessa viljelyn ja varjelun periaate.
– Vaaliohjelmassa tulevat esille muun muassa uskonnon ja omantunnon vapauden korostaminen, mielipiteen ja sananvapauden korostaminen sekä myös kristillisen arvoperinnön, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on, säilyminen edelleen esimerkiksi meidän kouluopetuksessa. Pidämme hyvin tärkeänä, että meillä jo koulussa on mahdollisuus jatkossakin viettää kristillisiä juhlia muun muassa joulujuhlaa ja Suvivirsi saa soida edelleenkin.
RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström
– Meillä on hyvin keskeiset arvot kuten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, toisen kunnioittaminen ja vapaus. Ne ovat politiikkamme keskiössä ja ne ovat keskeisiä [myös] kirkolle.
Radio Dei kysyi myös eduskuntapuolueiden edustajien kantaa katsomusaineiden opettamiseen. Vastaukset voit käydä kuuntelemassa Dei Plussasta.
HUOM! Vaalituloksia käydään läpi Radio Deissä maanantaina 3. huhtikuuta Herätyksessä! Politiikan konkarit Mikael Jungner, Eija-Riitta Korhola ja Timo Soini analysoivat vaalituloksia alkaen kello 9.
