Uutiset: Sley vastaa Ylen kritiikkiin: ”Työmme Inkerin kirkossa noudattaa piispainkokouksen linjauksia” Ihmisiä ja ilmiöitä: Severi Laakso: pappi ja muusikko samassa paketissa

Radio Dein Viikon debatti: Ovatko tatuoinnit mukautumista maailmaan vai kaunis taiteenlaji?

 
Mika Ebeling ja Maija Hagberg Radio Dein Viikon debatti -ohjelmassa.

Viikon debatissa selät vastakkain pastori ja poliitikko Mika Ebeling sekä seurakunnan tiedottaja ja tatuointitaiteilija Maija Hagberg. Kuva: Mikko Huhdanmäki

Pastori ja poliitikko Mika Ebeling on huomannut, että tatuoinneissa on paljon epäkristillisiä merkityksiä. Hän ei pidä niitä kristityille suotavana. Tatuointitaiteilija Maija Hagbergille tatuoinnit taas ovat itseilmaisun muoto ja käsityötä.

Tervetuloa tatuointineulan silmään, toivotti ohjelmajohtaja Kai Kortelainen Radio Dein Viikon debatin aluksi keskiviikkoaamuna 9.10.2024. Tatuoinnista hän oli kutsunut väittelemään Rovaniemen seurakunnan tiedottajan ja tatuointitaiteilijan Maija Hagbergin sekä kansanlähetyksen pastorin, raamattuopettajan ja kristillisdemokraattien helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Mika Ebelingin.

Suoraan aiheeseen: voiko kristitty ottaa tatuoinnin?

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Mika Ebeling aloittaa toteamalla, että voi. Mutta hän ei pidä sitä kauhean hyvänä ajatuksena.

– Siis totta kai voi ottaa – siis ihan niin kuin kuka tahansa voi ottaa, mutta onko se hyvä juttu? Onko se synti? Onko se suotavakin juttu? Minulla on aika kriittinen näkökulma siihen. Kun sanon, että voi, niin olen vähän epävarma siitä, kuinka ei-suotava se on. Mutta lähtökohtaisesti en pidä sitä kauhean suotavana, Ebeling sanoo ja vakuuttaa, ettei hän itse ottaisi tatuointia.

Maija Hagberg on ottanut tatuointeja, oikeastaan monia.

– Otin ensimmäisen tatuoinnin 18-vuotiaana. Se oli varmaan vain tämmöinen, että kun tatuointeja on joka paikassa, ja katsoin, että se on kulttuurisesti semmoinen, mikä minulle sopii. Se on, voisiko sanoa, semmoinen itseilmaisun muoto, joka sitten tietysti sai ihan uusia merkityksiä, kun minä aloin itse tekemään tatuointeja, Hagberg kertoo.

Hän sanoo, että tatuointien tekeminen on hänelle eniten sitä, että hän nauttii niiden tekemisen tekniikasta ja sitä on kiva harrastaa.

”Se on minulle itseilmaisun muoto, joka sitten tietysti sai ihan uusia merkityksiä, kun aloin itse tekemään tatuointeja.”

Ebeling ymmärtää tatuoinnin itseilmaisun muotona, mutta kysymys onkin siitä, mitä ilmaisee. Tatuointeja kun on monenlaisia. Hän on tutkinut asiaa Raamatusta, ja Vanhasta testamentista asiasta tuntuu hänen mukaansa ohjeita löytyvän. Hän pohtii, ovatko ne ohjeellisia tai velvoittavia, vai pitäisikö pohtia enemmän moraaliperiaatteita. Uuden testamentin perusteella hän käsittelisi asiaa enemmän siitä näkökulmasta, mikä on Jumalan tahto ihmisen elämässä, kuin että saako vai eikö saa ottaa.

Maija Hagberg sanoo, että tatuoinnit ovat hänelle keino tukea taideharrastusta.

– Se on minulle aina ollut hyvin tärkeä asia, niin en näe, että mitä väärää siinä voisi olla, koska se tekee tavallaan minulle hyvää, Hagberg perustelee.

Raamattu kieltää parran ajamisen ja tatuoinnit

Raamattu puhuu Kai Kortelaisen mukaan varsin vähän tatuoinneista. Kolmannessa Mooseksen kirjassa (19:28) kuitenkin sanotaan, että ”älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä olen Herra.” Miten Maija Hagberg suhtautuu sananpaikkaan?

– No se kuulostaa siltä, että se on kirjoitettu sinä aikana, milloin sillä on ollut joku ihan täysin erilainen merkitys. Jos katsoo vaikka niitä edellisiä jakeita, missä kielletään ajamasta partaa ja syömästä mitään, missä on verta, niin tuntuu että monellakaan ihmisellä ei ole hirveästi tarvetta niitä ruveta perustelemaan, että nämä eivät ole hyvä asia, koska täällä kirjassa lukee näin, Hagberg vertaa.

Ebeling pohtii Mooseksen kirjan kohtaa ja kertoo noudattavansa ohjetta, jossa kielletään veren syöminen. Siitä mainitaan myös Uuden testamentin puolella.

– Mutta siinä kun Jumala sanoo, että älkää tehkö näin, minä olen Herra, niin kyllä se minut laittaa ihan vakavalle paikalle. Koen, että en ole se henkilö, joka lähtee kertomaan ja vähän kuin ottaa Jumalan suojelukseensa, että ei nyt Jumala ihan tosissaan sitä noin tarkoittanut. Tai että olisin kauhean nopeasti sanomassa ja laittamassa syrjään sen näkökulman.

”Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan”

Ebeling huomauttaa, että tatuointi-ilmiötä tarkastellessa pitää katsoa, mitä symboleita siellä liikkuu.

– Siellä voi olla hyviä symboleita tai siellä voi olla pahoja symboleita. Mutta ainakin moraalinäkökulmat, että mitä se edistää, niin ne pitää mielestäni ottaa vakavasti.

Kolmannen Mooseksen kirjan ohjeet tatuoinneista näyttävät Kai Kortelaisen mukaan liittyvän varoituksiin noituuden harjoittamisesta ja epäjumalien palvelemiseen, sillä juutalaisten naapurikansat olivat tatuoineet ihoonsa epäjumalien kuvia. Millaisia kuvia Maija Hagberg on tatuoinut ihoonsa?

– Ihan laidasta laitaan, hän vastaa. Hänen vartaloonsa on tatuoitu esimerkiksi kukkia, itse piirretty hevos-shakkinappula ja merihevos-luuranko. Mutta ihan mitä vain hän ei iholleen suostuisi ottamaan.

– Jos joku näyttäisi mulle jonkun tosi irvokkaan taideteoksen, niin en kyllä välttämättä itselleni semmoista haluaisi laittaa, Hagberg vakuuttaa.

Ebeling tuo esiin ajatuksen siitä, että Raamatun mukaan seurakunta on erilleen kutsuttu.

– ”Älkää tehkö niin kuin ne kansat, jotka minä ajan pois teidän edeltänne.” Jumalan kansan suuri vaara on muuttua samankaltaisiksi kuin pakanakansat, luopua ja mukautua. Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan uudistukaa mielenne uudistuksen kautta tutkiaksenne, mikä on hyvää ja otollista ja Jumalalle mieluista, Ebeling siteeraa Raamattua.

Ottaisiko Ebeling hauikseen raamatunlauseen?

Monet haluavat korostaa tatuoinnilla jotain itselle tärkeää arvoa. Kortelaisen mukaan jotkut kristityt tatuoivat ihoonsa esimerkiksi raamatunlauseen tai ristin. Hän ehdottaa Mika Ebelingille, että raamatunlause hauiksessa olisi aika komea julistus KD-poliitikolle ja pastorille.

– Totta kai sydämeni lämpenee enemmän tämmöisissä konteksteissa. Mutta on toisaalta mietittävä kuitenkin sitä, että onko siinä minun voimani ja Jumalan sana yhdistetty? Että niin paljon kuin mulla on poweria, että onko Jumalan sana jotenkin riippuvainen siitä. En tiedä, pitäisikö sen olla läskissä vai muuten, kun ”minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”, Ebeling naurahtaa.

”Ei ole olennaisinta, kuinka moni sanoo jotakin tai ei, vaan se, että mikä on totta ja oikein.”

Kortelainen muistelee, että 10–15 vuotta sitten kristillisestä mediasta löytyi paljon juttuja, joissa tatuointeja vastustettiin Raamatun tulkinnoilla. Nyt kirjoitukset ovat vähissä? Hän kysyy Mika Ebelingiltä syytä hiljenemiseen.

– Voihan se olla, että ihmisten ajattelussa saattaa olla helpompi uskaltaa sanoa olevansa eri mieltä, jos niitä [tatuointeja] on aika vähän. Ja sitten, jos tulee tämmöinen kulttuurillinen ilmiö, niin sitten ollaan varovaisempia sanomaan. Mutta itse ajattelen, että ei ole olennaisinta, kuinka moni sanoo jotakin tai ei, vaan se, että mikä on totta ja oikein, Ebeling korostaa.

Maija Hagberg ja tatuoinnit käsissä.
Maija Hagberg on sekä tatuointitaiteilija että seurakunnan tiedottaja. Kuva: Maija Hagberg

Tatuoinnin tulkinta riippuu ihmisestä

Mika Ebeling palaa kysymykseen siitä, mitä tatuoinnilla halutaan viestiä ja ilmaista. Hän on huomannut, että suurin osa tatuoinneista, joita hän on kohdannut, sisältää epäkristillistä sanomaa. Ebeling tosin pohtii, johtuuko asian merkille paneminen hänen kriittisestä asenteestaan tatuointeja kohtaan.

– Siellä on mun mielestä epäsiveellistä ja epäkristillistäkin aika paljon.

Maija Hagberg huomauttaa, että tulkinta kristillisyydestä tai epäkristillisyydestä riippuu täysin ihmisestä ja siitä, miksi tämä tatuoinnin halua ottaa.

– Esimerkiksi minulla on ystäviä, jotka ovat ottaneet tatuointeja mielestäni hyvinkin kristillisistä näkökulmista: perheen tärkeys, kuollut tärkeä lemmikki, siis tämmöisiä lähimmäisen rakkauteen liittyviä asioita.

”Tulkinta kristillisyydestä tai epäkristillisyydestä riippuu täysin ihmisestä ja siitä, miksi tämä tatuoinnin halua ottaa.”

Pitääkö tatuoinneissa ylipäänsä miettiä sitä, että ihminen julistaa sillä jotain vai onko se vain esteettinen taiteenlaji, jolla on merkitys itsessään pelkästään estetiikan kautta?

– No se taas riippuu myös ihmisestä. Minulle se on ennen kaikkea esteettisyyteen liittyvä asia. Toki ymmärrän sen, että kun ihminen menee liikkeeseen ottamaan tatuoinnin ja se maksaa useita satasia parhaimmillaan, niin ymmärrän, että hän haluaa miettiä, että miksi minä tämän otan, että mikä on sen merkitys – jos sille haluaa antaa merkityksen. Minun mielestäni sille ei ole pakko antaa yhtään mitään merkitystä, Maija Hagberg sanoo.

Ebeling puuttuu tatuoinnin merkitykseen:

– Myös se, että ei anna merkitystä, antaa merkityksen. Se antaa merkityksettömyyden merkityksen. Ja se ei mielestäni myöskään ole hyvä juttu, pastori sanoo.

Tatuointitaiteilija on eri mieltä:

– Se on minulle nimenomaan käsityöharrastus, niin kuin piirtäminen. Ei minun mielestäni siinä ole mitään järkeä, että rupean miettimään hirveän tarkkaan, että miksi nyt teen juuri tämän. Se on minulle sen tietyn menetelmän harjoittamista. Ei minun mielestäni siinä tarvitse olla mitään sen kummempaa merkitystä, Hagberg sanoo.

Sattuuko tatuointi? Miten sellaisen saa pois? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana lauantaina 12.10. klo 11 Radio Deistä tai Dei Plus -palvelusta silloin kuin sinulle sopii.

 
Dei, Viikon debatti, artikkeliban. (2/2) 14.9.- MJa