Suomalaistutkija luetutti Luukkaan evankeliumin köyhyystekstejä bolivialaisille helluntaiuskoville. Selvisi, että hyvin toimeentulevat seurakuntalaiset tekivät tekstistä erilaisia tulkintoja kuin pienituloiset.
Suomessakin kristitty, jolla talous on turvattu, saattaa hengellistää köyhyyttä käsitteleviä tekstejä. Työttömien leipäjonosta sen sijaan voisi saada hyvin erilaisia näkökulmia Raamattuun, tutkija Esa Autero huomauttaa.
Etelä-Amerikassa ihmisen rikkaus tai köyhyys määrittelee ihmissuhteita ja yhteisöjä myös kristittyjen keskuudessa. Samalla rikkaat ja köyhät uskovat tulkitsevat Raamattuakin osin eri tavalla, ilmeni suomalaisteologi Esa Auteron tekemässä väitöstutkimuksessa.
– Tuloerot vaikuttavat siihen, mihin asioihin Raamatussa kiinnitetään huomiota ja mikä ymmärretään tekstin keskeiseksi sanomaksi, Autero kiteyttää havaintojaan.
Auteron väitöstilaisuus järjestettiin kesäkuussa Helsingin yliopistossa. Tutkimus kuuluu Uuden testamentin eksegetiikan oppiaineeseen.
Miksi rikas mies joutui tuonelaan?
Tutkiakseen sosioekonomisen aseman vaikutusta raamatuntulkintaan Autero kokosi Boliviassa kaksi raamattupiiriä. Toinen ryhmä koostui viiden tähden hotellissa kokoontuvan helluntaiseurakunnan jäsenistä. Heidän tulotasonsa vaihteli 460 dollarista jopa 28 000 dollariin kuukaudessa. Toinen piiri koostui köyhemmän helluntaiseurakunnan jäsenistä, joista suurimman osan kuukausitulot jäivät alle 400 dollarin. Ryhmä tapasi pienessä, peltikattoisessa, ilmastoimattomassa kirkkotilassa.
Molemmat raamattupiirit keskustelivat Luukkaan evankeliumin köyhyyttä käsittelevistä kohdista. Ilmeni, että esimerkiksi Jeesuksen vertausta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta luettiin hyvin eri tavoilla.
Kertomuksessa rikas mies joutuu kuoltuaan tuonelaan, mutta hänen kotinsa edessä kerjäävä Lasarus pääsee ”Abrahamin helmaan”.
– Rikkaan ryhmän pastorin mielestä itse paholainen on vienyt monia harhaan uskotellen, että kertomus puhuisi rikastumista vastaan, Autero kertoo.
Sen sijaan köyhässä ryhmässä esitettiin, että jos rikas mies olisi kohdellut Lasarusta paremmin, ei hän olisi joutunut tuonelaan.
Vaikka tuloerot vaikuttivat selvästi lukutapaan, oli ryhmien raamatuntulkinnoissa myös paljon samaa. Yhteistä oli käsitys, että kuuliaisuutta seuraa siunaus. Rikkaassa ryhmässä tosin painottuivat taloudelliset siunaukset, köyhässä perustarpeiden täyttyminen.
Sovellettavissa Suomeenkin
Floridassa perheineen asuva Autero työskentelee Uuden testamentin opettajana South Florida Bible College & Theological Seminaryssä. Hän on myös köyhien ja marginalisoitujen yhteisöjen voimaannuttamiseen tähtäävän Missio Dei International -järjestön johtaja. Lisäsi hän toimii Floridan-suomalaisia helluntaiuskovia kokoavan Lake Worthin Kotikirkon vanhimmistossa.
Auteron tekemä empiirinen tapaustutkimus on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Latinalaisessa Amerikassa. Tutkija aikoo palata Boliviaan kertomaan työnsä tuloksista. Hän haluaa haastaa paikallisia uskovia tunnistamaan eriarvoisuutta ylläpitävät teologiset käsitykset.
Tutkijan mielestä kaikkien kristittyjen tulisi pyrkiä löytämään Raamatusta painotuksia, joita ei oman tradition ja kulttuurisen painolastin alta usein nähdä.
– Suomessakin kristitty, jolla talous on turvattu, saattaa hengellistää köyhyyttä käsitteleviä tekstejä. Työttömien leipäjonosta sen sijaan voisi saada hyvin erilaisia näkökulmia Raamattuun.
Lue koko artikkeli Auteron tutkimuksesta Ristin Voiton kesän tuplanumerosta 28–29.