Kirjoittanut
Voidaanko puhua raitistuvasta nuorisosta, kun vain joka neljäs 16-vuotias on todella raitis?
Seurakuntalainen.fi uutisoi eilen THL:n tuoreesta raportista, jonka mukaan alkoholinkäytön aiheuttamat haitat ovat Suomessa laskussa. Erityisen mielenkiintoinen kehityssuunta oli se, että raportin mukaan erityisesti nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt, ja että raittiiden nuorten osuus on kasvanut viime vuosina kaikilla kouluasteilla. THL:n mukaan esimerkiksi vuosina 2000–2015 vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan juovien peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisten osuus on laskenut reilusta neljänneksestä kymmeneen prosenttiin.
Myös päihdelinkki.fi sivusto toteaa selonteossaan, että 2000-luvulla nuorten raittius on lisääntynyt voimakkaasti, ja 14- ja 16-vuotiailla sekä juomistiheys että humalakulutus ovat kääntyneet laskuun. 18-vuotiailla puolestaan alkoholin käytön vähenemisestä on vasta orastavia viitteitä.
Samaan ilmiöön on kiinnittänyt huomiota myös Nuorten terveystapatutkimus (NTTT2011). Sen mukaan mukaan 12-vuotiaista nuorista 94 % ilmoitti olevansa raittiita. 14-vuotiaiden keskuudessa raittiita oli enää 50 %, 16-vuotiaiden keskuudessa noin 20 % ja 18-vuotiaiden keskuudessa enää alle 10 %. Näyttäisi siis siltä, että vaikka alaikäisten nuorten juominen on vähentynyt, palaa juominen takaisin runsaalle tasolle nuorten täyttäessä 18-vuotta.
A-klinikkasäätiön vanhemman tutkijan, Tuuli Pitkäsen mukaan ilmiölle löytyy luonnollinen selitys.
– 80-luvulla tiedostaminen lisääntyi, ja vanhemmat alkoivat kiinnittää huomiota lastensa alkoholinkäyttöön. Trendi on ollut nouseva myös yhteiskunnallisella tasolla, ja nykyään mm. urheiluseurat noudattavat hyvin tiukkaa alkoholipolitiikkaa. Tämä kaikki edesauttaa alaikäisten nuorten raittiina pysymistä, Pitkänen toteaa.
Kun nuoret sitten täyttävät 18-vuotta, karkaa mopo helposti käsistä.
– 18-vuotiaille nuorille avautuu vapaus tehdä omia valintoja. Tässä kohden yhteiskunnassamme on tietynlainen aukko. Nuoret voivat vapaasti ostaa ja kuluttaa alkoholia, mutta kukaan ei ole enää kertomassa heille alkoholin haitoista eikä valvomassa sen käyttöä, Pitkänen summaa.
Tämä onkin asian kääntöpuoli. THL:n julkaisemassa yhteiskuntapolitiikka lehden vuoden 2015 numerossa tutkijaryhmä otti voimakkaasti kantaa nuorten juomiseen toteamalla, että tulevat sukupolvet eivät ole raitistumassa. Tutkijat totesivat, että vuodesta 1977 kerätyn valtakunnallisesti edustavan kyselyaineiston perusteella voidaan todeta, että 1990-luvulla syntyneistä nuorista aiempia kohortteja pienempi osa on juonut alkoholia 12, 14 ja 16 vuoden iässä, mutta 18 vuodeniässä eroa muihin syntymäkohortteihin ei ole. Juomisen aloitusikä on siis myöhentynyt, mutta täysi-ikäisyyden rajalla juominen ja humalajuominen ovat yhtä yleisiä kuin aiemmilla kohorteilla.
Myös Kirsimarja Raitasalo ja Jenni Simonen (2011) päätyivät monimenetelmällisessä tutkimuksessaan siihen, että alaikäisten vähentynyt juominen ei ennusta vähenevää alkoholin juomista aikuisuudessa. Juomatapatutkimuksen vuoden 2008 tulokset tukevat käsitystä, että nuorten aikuisten juominen on jopa siirtynyt humalapitoisempaan suuntaan (Mustonen & al. 2009).
Alle 18-vuotiaiden juomisen vähentymisellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia. Tuuli Pitkäsen mukaan alkoholin välittömät ja pitkäaikaiset haitat ovat sitä suurempia ja moninaisempia, mitä nuorempana alkoholinkäyttö aloitetaan.
– Mitä aiemmin alkoholinkäytön aloittaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siihen kehittyy riippuvuus, Pitkänen toteaa.
Hän myös korostaa, että 18-vuotiaana nuori on vastaanottokykyisempi kuin esimerkiksi 14-vuotiaana, jolloin alkoholi ei aiheuta yhtä suurta vahinkoa. Tältä kannalta katsottuna alaikäisten nuorten juomisen väheneminen on ollut siis myönteistä, ja sillä voi olla tulevaisuudessa positiivisia vaikutuksia.
THL: tutkijaryhmä ei kuitenkaan artikkelissaan näe tulevaisuutta paljon nykyistä kirkkaampana. Analyysinsa loppukaneettina he nimittäin toteavat, että alaikäistenkin kohdalla on muistettava, että vaikka kehitys on ollut myönteistä, lainsäätäjän ajatus siitä, että alkoholin juominen ei kuulu alle 18-vuotiaiden elämään, on vielä kovin kaukana todellisuudesta: 16-vuotiaista raittiita on edelleenkin vain joka neljäs.
