Kirjoittanut
Pääkaupunkiseudun seurakunnat toteuttivat neljättä kertaa yhdessä keräyksen, joka tuotti viime vuonna 3600 lahjaa vähävaraisten perheiden lapsille. ”Keräyksestä saatu lahja voi olla lapsen ainoa joululahja”, diakoni Saara Huhanantti toteaa.
Vantaan Tikkurilassa diakonina työskentelevä Huhanantti kertoo, että idea Rakenna Joulupuu-keräyksestä syntyi Vantaan seurakunnissa jo vuosia sitten. Nimensä keräys on saanut siitä, että lahjatoiveet ripustetaan kirkkojen joulukuusiin, joista ihmiset voivat poimia niitä adventtimessun yhteydessä.
Lahjat valitaan yhdessä lasten kanssa
Joulupuut tyhjenevät nopeasti ja toiveet loppuvat usein suorastaan kesken. Saara Huhanantti iloitsee siitä, että perheet valitsevat ja ostavat lahjoja yhdessä.
– On hyvin tavallinen näky, että vanhemmat yhdessä lastensa kanssa etsivät kuusesta heidän ikäisensä tytöt tai pojat ja menevät sitten yhdessä ostamaan lahjat. Minusta on mahtava juttu, että myös lahjan antajaperheelle tulee antamisen ilo ja lapsille herää ymmärrys siitä, että perheet ja elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia.
Kuusesta voi ottaa lapsen lahjatoiveen lisäksi kortin, jossa pyydetään ostamaan ruokalahjakortti perheelle tai joulukukka vanhukselle. Lahjan ostaja paketoi lahjan ja liittää siihen mukaan numeroidun toivekortin, jonka avulla lahja löytää perille sitä toivoneen lapsen luo. Joulukukkia ja ruokalahjakortteja ei ole nimikoitu ja niitä saa ostaa kuinka monta vain haluaa.
– Meille Tikkurilaan osa toiveista on tänä vuonna tullut neuvolan kautta. Olimme syksyllä yhteydessä neuvolaan, että jos siellä terveydenhoitajat tapaavat sellaisia perheitä, joilla on erityinen avuntarve, he ovat tarjoavat mahdollisuutta kertoa toiveita. Sitten olemme hakeneet lisäksi avuntarvitsijoita omista diakonia-asiakkaistamme.
”Ihmiset ovat kiitollisia ja häkeltyneitä siitä, että lahjat tulevat tavallisilta seurakuntalaisilta”
Varsinkin vanhemmat lapset toivovat usein Huhanantin mukaan lahjakortteja esimerkiksi vaatteisiin tai pelikauppaan.
– Pienille lapsille monet vanhemmat toivovat vaatteita. Se, että tällainen mahdollisuus käytetään talvihaalarin hankkimiseen vauvalle tai ihan tavallisiin käyttövaatteisiin, kuvastaa vähävaraisuutta. Toki osa lapsista toivoo jotain tiettyä lahjaa, kuten Pet Shop -leluja tai Ryhmä Hau -autoja. Joissain perheessä keräyksen kautta tuleva lahja on ainoa, minkä lapsi saa, diakoni muistuttaa.
Diakoni kertoo, että ihmiset ovat lähes poikkeuksetta hyvin kiitollisia saamistaan lahjoista.
– Ihmiset ovat kiitollisia erityisesti siitä ajatuksesta, että lahjat eivät tule meiltä, vaan lahjoittajat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Osa lahjan vastaanottajista on ihan kyynelissä: ”Mahtavaa, tämä on todella lapsen ainoa lahja”. Toki ihmiset reagoivat eri tavalla, eivätkä kaikki näytä tunteitaan. Jotkut tuovat mukanaan kiitoskortin ja pyytävät välittämään sen lahjan antajalle.
Huhanantti, joka on käynyt viemässä monia joulukukkia yksinäisten vanhusten koteihin, kuvailee vierailuja:
– On niitä käyntejä, joissa vierailua on kovasti odotettu ja katettu kahvit ja pullat, kun ei välttämättä muuten juuri käy vieraita, joille niitä voisi tarjota. Toisaalta on paljon sellaisia vanhuksia, jotka ovat huonossa kunnossa ja väsyneitä, eivätkä jaksa laittaa tarjoiluja, mutta ilahtuvat kovasti diakonin käynnistä. Monet ovat suorastaan häkeltyneitä, kun saavat kuulla, että kukat tulevat joltakin tavalliselta seurakuntalaiselta.
”Tavallisten” ihmisten köyhyys on lisääntynyt
Diakoni kuvaa, että joulunaika näkyy hänen työssään ”räjähdysmäisenä asiakasmäärän kasvuna”. Köyhissä lapsiperheissä rahat riittävät juuri ja juuri tavallisen arjen pyörittämiseen. Jouluherkkuihin ei ole varaa. Seurakunnan välityksellä ihmiset saavat osto-osoituksia ruokakauppoihin tai Rakenna Joulupuu -keräyksen kautta tulleita ruokalahjakortteja. Myös yritykset ja järjestöt innostuvat tekemään lahjoituksia joulun alla.
– Köyhyyttä on ollut aina ja marginaaliryhmiä, kuten mielenterveysongelmaisia ja päihteidenkäyttäjiä, mutta nyt ”tavallisten” perheiden vähävaraisuus näkyy enemmän: asumiskustannukset ovat suuret, ihmiset ovat pienipalkkaisessa työssä ja yksinhuoltajia tai sitten tulee jotain yllättävää työttömyyttä tai sairautta, joka romahduttaa talouden, Saara Huhanantti analysoi.
Huhanantti kertoo, että avuntarvitsijoiden joukossa on myös jonkin verran maahanmuuttajia. He eivät välttämättä vietä joulua, mutta Vantaan seurakunnat haluavat antaa lahjoja myös heille.
– Joulu kuuluu kaikille. Kristillisissä kirkoissa se on suuri juhla ja siihen kuuluu lahjojen antaminen. Lahjat tarjoavat myös mahdollisuuden levittää evankeliumia. Niistä saattaa poikia hyviä keskusteluja. Emme kysele kirkkoon kuulumista lahjatoiveiden yhteydessä.
Vanhusten yksinäisyyden kohtaaminen on riipaisevaa
Saara Huhanantti paljastaa, että Vantaa on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin vanheneva kaupunki ja sekä yli 65-vuotiaiden että yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti tulevina vuosina. Tämä ilmiö tulee näkymään myös yksinäisyyden lisääntymisenä. Yksi ongelma on, ettei diakoneilla ole tietoa läheskään kaikista yksinäisistä vanhuksista. Kotikäynteihin heillä ei myöskään ole aikaa kovin usein.
– On hyvin tavallista, että yksinasuva ja yksinäinen vanhus toivoo, että pääsisi johonkin hoitolaitokseen ihmisten ja palveluiden pariin. On todella surullista, ettei hän sitä paikkaa saa. Onhan myös heitä, jotka haluavat asua kotona, mutta heillä usein on joitain tukiverkostoja, diakoni kuvaa.
Tunnusomaista tänä päivänä on se, että toiset seniorit ovat hyvässä kunnossa ja harrastavat aktiivisesti monenlaista, kun taas toiset ovat huonovointisia ja sairaita ja sidottuna kotiin neljän seinän sisälle.
– Kotikäynnit yksinäisten vanhusten luona ovat aina vähän riipaisevia. Kenties sen jälkeen, kun olen viimeksi käynyt, ei heidän luonaan ehkä kukaan muu ole vieraillut. Toisaalta tuntuu hyvältä, kun voin edes pienen joulutervehdyksen viedä. Voi olla, ettei joulu näy vanhuksen kotona millään muulla tavalla, Huhanantti toteaa.
Vantaan seurakunnat etsivät sellaisia vapaaehtoisia, jotka pystyvät säännöllisesti käymään kyläilemässä tietyn vanhuksen luona.
