Rakenneuudistuksella etsitään kiihkeästi säästöjä kirkossakin.
Mitä rakenneuudistus käytännössä tarkoittaa? Seurakunnassa se voi olla esimerkiksi hallinto- ja toimintatapojen kehittämistä, muokkausta ja tehostamista.
Kirkolliskokous vihelsi toukokuussa poikki laajan seurakuntia koskevan rakenneuudistuksen, jota oli valmisteltu kuukausikaupalla. Samalla se perusti tulevaisuuskomitean, joka aloitti uuden esityksen valmistelun. Sitä odotetaan käsittelyyn ensi vuoden puolella.
Helsingin seurakuntayhtymä etsii parhaillaan rakenneuudistuksen mallia, jota muutkin Suomen evankelisluterilaiset seurakunnat voisivat käyttää.
– Yt-neuvotteluita ja organisaatiomuutoksia lienee luvassa, mutta ei irtisanomisia. Mietimme myös, miten asioita voitaisiin tehdä eri tavalla, sanoo taloushallinnon sovelluskonsultti, pääluottamusmies Heli Harkko.
Lisäksi halutaan näkemys siitä, mitä seurakunnassa pitäisi tehdä ja mitä ei.
– Helsingin seurakuntayhtymään muodostetut projektiryhmät tekevät syksyn aikana selvityksen siitä, millaiset muutokset olisivat tarpeellisia.
Valtakunnan laajuisesti kirkko etsii rakenteisiinsa joustavuutta työaikakokeilulla, joka kestää vuoden 2017 tammikuun loppuun. Kokeiluun osallistuu noin puolet kirkon työntekijöistä, Kirkon alan unioniin kuuluvat. Aiemman kolmen työaikamuodon sijaan käytetään nyt vain kahta: toimistotyöaikaa ja yleistyöaikaa, jossa työvuorot suunnitellaan jaksoissa, jotka voivat kestää yhdestä neljään viikkoon. Päiväkohtaiset ylityöt on mahdollista hävittää jakson sisään. Kokeilussa kirkon työntekijä voi tehdä neljän päivän työviikkoa työnantajan suostumuksella.
Erja Taura-Jokinen/Sana
