Kirjoittanut
Minkälaiseen maailmaan joudumme, kun erimielisyydestä halutaan rangaista, kysyy Jason Lepojärvi.
Jason Lepojärvi istahtaa Zoom-tapaamiseen Ontariossa Kanadassa. Taustalla näkyy järkäleitä C. S. Lewisiltä ja Tolkienilta. Lewisiä Lepojärvi kutsuu oppi-isäkseen ja kertoo myös luennoivansa hänestä työpaikallaan Thorneloen yliopistossa. Lepojärvi toimii siellä apulaisprofessorina, mutta työt loppuvat kesäkuun lopussa ”historiallisen velkasaneerauksen” tuloksena. Thorneloen yliopisto on osa Laurentianin yliopiston yhteenliitymää, joka puretaan. Professorin virkoja lakkautetaan. Thorneloe lakkaa olemasta.
– Jatkosta ei ole tietoa. Pohdin eri vaihtoehtoja Kanadassa, Yhdysvalloissa, Englannissa tai Suomessa, Lepojärvi kertoo.
Ennen tietoa töiden päättymisestä Lepojärvi sai maistaa niin sanottua cancel-kulttuuria, joka voidaan suomentaa vaikkapa vaientamiskulttuuriksi. Ilmiö näkyi Suomessa viimeistään vuonna 2018, kun Aki Ruotsala irtisanottiin Pori Jazzin toimitusjohtajan tehtävästä homoseksuaalisuuteen liittyvien lausuntojensa vuoksi.
Laurentianin yliopistossa puolestaan Yliopiston dekaani David Lesbarréres julkaisi Twitter-viestin, jossa hän käytti aihetunnistetta #AllLivesMatter (kaikkien elämällä on merkitystä). Tuohon aikaan oli kuumimmillaan Black Lives Matter -kampanja, joka levisi sosiaalisessa mediassa poliisin pahoinpideltyä kuoliaaksi tummaihoisen George Floydin.
– Kyseessä oli ajoituksellinen erhe, joka tulkittiin kritiikiksi Black Lives Matter -liikettä kohtaan, vaikka dekaanin tarkoituksena oli puolustaa tummaihoista rasismia kokenutta vaihto-opiskelijaa, Lepojärvi kertoo.
Rakkaus sietää erimielisyyttä
Joukko professoreja teki dekaanista valituksen rehtorille, joka irtisanoi dekaanin toistaiseksi. Dekaani pantiin ”kulttuurisensitiivisyyskoulutukseen”, josta hän joutui itse maksamaan tuhansia dollareita.
– Velkasaneerauksen yhteydessä, hän oli ainoa professori, joka irtisanottiin biologian laitokselta. Sattumaako? En usko.
Opiskelijat keräsivät adressia dekaanin puolesta. Lepojärvi ja pari muuta professoria laativat mielipidekirjoituksen, jossa sanottiin, että dekaanin kohtelu oli väärin.
– Oma esimieheni yritti antaa minulle sanktioita, jotka ammattiliittoni torppasi. Todettiin, että mielipidekirjoitus kuuluu sananvapauden piiriin.
Aiemmin erinomaisia tutkimus- ja opetusarvioita saanut Lepojärvi sai yllättäen kollegoiltaan epäluottamuslauseen.
Rankinta ei ollutkaan yliopiston sulkeminen vaan kolhut henkilösuhteissa.
– Menetin ystäviä.
Rakkaustutkijan mukaan ”rakkauden pitäisi sietää erimielisyyttä tosi pitkälle”. Hän määrittelee rakkauden: se on arvostavaa ja vastaanottavaa sitoutumista toisen kukoistukseen.
– Tässä auttaa suopeuden hyve. Sosiaalisessa mediassa väärinymmärrysten vaara moninkertaistuu, kun ruumiinkieli puuttuu. Mutta jos pyrkiikin tulkitsemaan toisen ärsyttäviä sanomisia suopeasti eli parhain päin, sillä pääsee jo pitkälle.
– Voin toki ajatella, että toisen ihmisen väärä mielipide estää häntä kukoistamasta, mutta miten ilmaisen tämän? On pohjaton suo, jos lähden hakemaan hänelle erimielisyydestä sanktioita. Tämä erottaa terveen kriittisyyden ja cancel-kulttuurin.
Kaltevia pintoja on olemassa
Sanktioilla hiljentäminen nimittäin päättää keskustelun niin, ettei mitään uutta ja hedelmällistä synny.
– Niillä yritetään vain vahingoittaa. Jos itse harjoitan sellaista pikkusieluista rangaistusyritystä, se ei tee kukoistukselleni hyvää.
– Voimme toki ajatella, että vahingoittamalla esimerkiksi Päivi Räsästä suojelisimme toisia. Hiljentämällä hänet niin moni ei loukkaantuisi.
– Mutta minkälaiseen maailmaan joutuisimme, jos kaikki toimisivat niin, Lepojärvi kysyy.
Hän viittaa totalitarismiin eli siihen, että yhteiskunnan valta ulottuu kaikille elämän osa-alueille.
– Jokainen länsimaa voi kelata historiaansa ja löytää totalitarismia sekä sananvapauteen liittyen että fyysisenä hallintana.
– Kaikki kaltevat pinnat eivät ole argumentaatiovirheitä. Jotkut niistä ovat ihan oikeasti tosi rasvattuja.
Totalitaristisia piirteitä voidaan etsiä yhteiskunnasta esimerkiksi miettimällä, joudunko sensuroimaan omia mielipiteitäni.
– Onko sinulla mielipiteitä, joita et uskalla sanoa julkisesti?
– Ja ovatko ne vielä laillisia, Lepojärvi jatkaa.
”Abortti ei ole uskon asia”
Eräs asia, josta moni ei uskalla mielipidettään sanoa, on abortti. Lepojärvi kirjoittaa aiheesta muun muassa uudessa kirjassaan Perjantailahja – Esseitä rakkaudesta (Reuna 2021).
– Abortin suhteen harrastetaan todella paljon itsesensuuria. Saan siihen liittyvistä kirjoituksista paljon positiivista palautetta ihmisiltä, jotka eivät itse uskalla siitä puhua. Rakkaus pakottaa minua puhumaan. Jos uskoo, että kohtulapsi on ihminen, silloin ihmisoikeudet kuuluvat myös hänelle.
Lepojärven mielestä viikkolaskelmat sen suhteen, mistä alkaen kohdussa on ihminen, ovat mielivaltaisia. Ihmiselämälle ei voida laskea mitään muuta alkamisajankohtaa kuin hedelmöittymisen hetki.
– Kohtulapsen ihmisyys ei ole mikään uskon asia. Maailmassa on paljon ateistien perustamia ja johtamia abortinvastaisia Pro Life -järjestöjä.
– Aborttikysymys palautuu kysymykseen tieteestä. Esimerkiksi filosofi Peter Singer myöntää, ettei ole eroa syntymättömän ja syntyneen lapsen välillä. Hänen johtopäätöksensä on se, että aborttioikeutta pitäisi osin laajentaa myös syntyneisiin lapsiin.
– Ajatus on hirvittävä, mutta ihailen Singerin älyllistä rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta.
Singerin päätelmien kaltaiset kommentit toimivat parhaimmillaan herättäjinä: ei se voi mennä näin – pitäisikö miettiä koko asia uudelleen.
– Abortteihin liittyvä todellisuus on niin järkyttävä, että defenssit iskevät päälle. Koko maailma murenisi, jos ymmärtäisimme, että täällä toimii pikkulasten Auschwitz, jota me ylläpidämme.
Juttu on julkaistu Elämä-lehdessä 6-7/2021
