”Palvomme välttämättä jotain, tiedostamme sitä tai emme”, Jordan Peterson väittää.
Kanadalainen psykologi Jordan B Peterson, jota New York Times on kutsunut ”vaikutusvaltaisimmaksi julkiseksi intellektuelliksi läntisessä maailmassa”, veti keskiviikkona 22. kesäkuuta Tallinnassa sijaitsevan Saku Suurhallin lähes täyteen nuoria aikuisia, miehiä ja naisia. Viron suurimmalla areenalla pidetty tilaisuus oli osa ”Beyond Order” -maailmankiertuetta, joka perustuu vakavasta sairauskierteestä toipuneen Petersonin uuteen kirjaan 12 uutta elämänohjetta: Järjestyksen jälkeen.
Suurhallin tunnelmaa voisi parhaiten kuvata sanoilla intellektuaalinen, sivistynyt ja kohtelias. Petersonin ajamat arvot ruumiillistuivat silmiinpistävästi urheiluareenalla pidetyssä massatapahtumassa – ikään kuin olisi ollut keskellä tuhansia pyhitettyjä jääkiekkofaneja.
Mitä virkaa on uskonnolla?
Peterson aloittikin sisällöllisen antinsa nimenomaan urheiluun liittyvällä vertauksella. Luennon sijaan ilta oli emäntänä toimineen vaimo Tammy Petersonin johtama kaksituntisen Q&A -sessio, jonka kysymykset tulivat katsojilta nettisovelluksen kautta. Lavalla nojatuolissa istuneen Jordan Petersonin vastausten pituudesta johtuen tilaisuuden aikana ehdittiin tosin esittää vain viisi kysymystä, joista ensimmäinen oli kaikkein massiivisin: ”Mihin uskontoa ylipäätään tarvitaan?” Juuri tämä kysymys vei Petersonin pohtimaan urheilufanituksen psykologiaa ja teologiaa.
Petersonin pitkä vastaus alkoi siitä, ettemme voi tieteisuskoisesti hyväksyä vain ”faktoja”, sillä ensinnäkin faktoja on aivan liikaa ja joudumme joka tapauksessa koko ajan valitsemaan, mihin asioihin kiinnitämme huomiomme. Havainnoimme maailmaa pakosti arvohierarkian läpi. Luonnontieteet kertovat meille, millainen maailma on, mutta eivät sitä, miten meidän pitäisi siellä kulkea ja käyttäytyä. Tarvitsemme imitaation ja ihailun kohteita, elämän esimerkkejä: vanhempamme, lempiurheilijamme, jne.
Mutta mitä me heissä ihailemme? Kun yhdistämme kaiken ihailemisen arvoisen eräänlaiseksi imitoitavuuden ideaaliksi, siinä ollaan korkeimman ja syvimmän merkityksen, uskonnollisen aistin äärellä. Miksi reagoimme kuin hurmoksessa tärkeään maaliin? Miksi petymme, kun idolimme osoittautuu eettisesti puutteelliseksi? Olemme tekemisissä sellaisen kanssa, joka edeltää rationaalista ajattelua ja kumpuaa todella syvältä. Imitointi on palvonnan muoto, ja Petersonin mukaan palvomme välttämättä jotain, tiedostamme sitä tai emme. Jos meiltä puuttuu korkein imitoitava eli uskonnollinen ideaali, emme tiedä, mitä tehdä ja mihin suuntaan mennä, olemme sekaisin, erilaisten henkien vietävänä, sisäisesti ristiriitaisia ja lopulta onnettomia, vailla tarkoitusta.
Vinkkejä puolison löytämiseen ja lastenkasvatukseen
Petersonilta kysyttiin myös neuvoja puolison löytämiseen ja lasten kasvattamiseen. Petersonin mukaan ihmiset kysyvät nykyään väärän kysymyksen etsiessään ”sitä oikeaa”. Sen sijaan tulisi kysyä, miten itse voisin tulla sellaiseksi ihmiseksi, jonka kanssa joku voi rakentaa yhteisen elämän ja tulevaisuuden. Tärkeä elementti tässä on ennen kaikkea taito kuunnella, osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Tästä ihmiset pitävät, ja tätä voi harjoitella toistamalla omin sanoin se, mitä toinen on sanonut. Miehille Peterson antoi vinkiksi pyrkiä kohti tuotteliaisuutta ja anteliaisuutta. Näiden piirteiden arvostaminen on naisissa syvällä jo biologisista syistä. Kun itse on ensin tullut hyväksi puolisoehdokkaaksi, kumppanin löytäminen ei ole enää ongelma, vaan ehdokkaita löytyy riittämiin.
Lapsien saamiseen liittyy paljon pelkoja, ja Peterson kehotti kohtaamaan ja selvittämään ne, sillä oman lapsen saaminen mahdollistaa syvimmän ja palkitsevimman kuviteltavissa olevan ihmissuhteen. Hän myös korosti tutkimuksen vahvistavan yksiselitteisesti, että lapsille on parempi, että heillä on kaksi vanhempaa, jotka pysyvät yhdessä, eli parisuhteeseen on panostettava ja sitä suojeltava. Lasten ei tule antaa tehdä asioita, jotka tekevät heistä ärsyttäviä, ja heidät on opetettava varhain sosiaalisiksi ja itsenäisiksi.
Puolivakavissaan Peterson sanoi, että kaksi vanhempaa tarvitaan siksi, että jokainen on puoliksi hullu, joten kahdesta puolihullusta tulee suunnilleen yksi täysjärkinen ihminen lapselle malliksi. Ylipäätään Petersonin esitystä leimasi erikoinen yhdistelmä idealismia ja realismia. Elämä on joka tapauksessa rankkaa, mutta se voi aina tulla vielä huonommaksi, jos vaivumme katkeruuteen. Siksi on oltava ideaaleja, joita kohti voimme edetä ja kehittyä, yrittää tulla paremmiksi edes yksi pienen pieni askel kerrallaan.
Jordan Petersonin Beyond Order -maailmankiertue saapuu Helsingin jäähalliin 9. lokakuuta.
