Kirjoittanut
Niukkuutta kokevien lapsiperheiden määrä on Suomessa kaksinkertaistunut koronakriisin aikana. Tänä vuonna syntynee ennätys ruoka-apuun turvautuneiden määrässä.
Koronan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat suomalaisten arjessa, taloudessa ja hyvinvoinnissa.
Lastensuojelun keskusliiton mukaan niukkuutta kokevien lapsiperheiden määrä on tuplaantunut koronakriisin vuoksi. Jo aiemmin lapsiperheitä oli ruoka-avun saajista 40 prosenttia.
Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on todettu koronakriisin lisänneen perheiden avun tarvetta ja laajentaneen tukea tarvitsevien joukkoa.
Viikoittain vakavia tapauksia
SOS-Lapsikylä avasi kevään poikkeustilanteen keskellä chat-palvelun 7–12-vuotiaille lapsille. Yhteydenottoja on tullut jo yli 10 000.
Palvelu on suunnattu erityisesti niille lapsille, jotka eivät arjessaan kohtaa turvallisia aikuisia samalla tavalla kuin normaalitilanteessa.
– Olemme todella yllättyneitä siitä, miten kova tarve lapsilla on ollut chatille. Avun saamisen ei pitäisi tulevaisuudessa olla yksittäisten järjestöjen ponnistelujen varassa, vaan yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että kanava avun pyytämiselle on turvattu, sanoo Apuu-chatin projektipäällikkö Johanna Virtanen SOS-Lapsikylästä.
Keväällä vakavia yhteydenottoja tuli chattiin kerran kuukaudessa, nyt tapauksia esiintyy viikoittain. Vakaviin tapauksiin liittyy perheväkivaltaa, väkivaltaista kiusaamista, akuutteja itsemurhatilanteita ja vanhempien päihteidenkäyttöä. Tällaisissa tapauksissa chatin päivystäjät tekevät rikosilmoituksen, lastensuojeluilmoituksen tai ottavat yhteyttä kunnan sosiaalipäivystyksen.
Ongelmia riittävyydessä ja laadussa
Ruoka-apuunkin on turvautunut huomattavasti suurempi joukko suomalaisia kuin aikaisempina vuosina.
Tämä käy ilmi tuoreesta Tuomo Laihialan ja Reetta Nickin raportista, jossa he käsittelevät koronakevään vaikutuksia ruoka-apuun.
Keskeinen havainto on, että koronakriisin aiheuttama avuntarve kasvoi yhdistysten ja seurakuntien toteuttamassa vapaaehtoisessa hyväntekeväisyystoiminnassa voimakkaammin kuin yhteiskunnan tarjoamissa virallisissa auttamiskanavissa.
Kaksikko toteaa, etteivät järjestöjen ja seurakuntien resurssit riitä vastaamaan avuntarpeen kasvuun.
Huolestuttavan moni ruoka-aputoimija myös kertoi ongelmista hävikkiruoan riittävyydessä ja laadussa.
Ruoka-aputoimintaa toteuttavat pääosin yhdistykset ja seurakunnat.
Kaikkiaan Suomessa jaetaan ruoka-apua vuosittain 18–22 miljoonaa kiloa, josta 85–90 prosenttia arvioidaan olevan elintarvikealalla syntynyttä ruokahävikkiä.
Kutsu seurakunnille
Perheiden haastavaan tilanteeseen vastaa osaltaan ensi vuonna käynnistyvä Kirkkopalvelut ry:n Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, jossa projektipäällikkönä työskentelee Minna Tuominen. Kolmivuotinen hanke toimii rinnakkain Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2021 käynnistyvän yhteisvastuurahoitteisen, vanhemmuutta tukevan hankkeen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Kirkkohallituksen kasvatus- ja neuvontatyön kanssa.
Kirkkopalvelut ry hakee kehittämishankkeeseensa paraikaa mukaan evankelis-luterilaisia seurakuntia Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueilta.
