Kirjoittanut
Uusi raportti esittää yhteenvedon militantista väkivallasta Burkina Fasossa, Kamerunissa ja Nigeriassa. Väkivalta on koskettanut kaikkia alueen asukkaita, mutta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat olleet kristittyjen yhteisöt.
Tutustu raporttiin: Väkivaltainen militarismi ja sen vaikutukset kristittyihin (2023)
Väkivaltaiset konfliktit eivät ole Sahelissa uusi ilmiö. Viimeisen vuosikymmenen aikana siviileihin kohdistuneen väkivallan laajuus ja väkivaltaisuuksien mukanaan tuomat ongelmat ovat kuitenkin olleet poikkeuksellisen hälyttäviä.
Uskonto ei käytännössä vaikuttanut kansallisen tason poliittiseen epävakauteen ennen 2000-lukua.
YK:n turvallisuusneuvoston kuulemisessa tammikuussa 2023 YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimisto luonnehti alueen turvallisuushaasteita ”ennenkuulumattomiksi”.
Humanitaarisen kriisin tausta
Sahel on etnisesti, uskonnollisesti ja kielellisesti monimuotoinen alue. Siihen kuuluu kymmenen maata, jotka kamppailevat lukuisten sosiaalisten, poliittisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien haasteiden kanssa.
Korruption nakertamat hauraat instituutiot ja samanaikainen terroristiryhmien määrän voimakas lisääntyminen erityisesti Länsi- ja Keski-Afrikassa ovat viime vuosina johtaneet humanitaariseen kriisiin. Miljoonat ihmiset ovat kuolleet tai joutuneet jättämään kotinsa* valtiosta riippumattomien aseellisten ryhmien harjoittaman väkivallan ja valtioiden toteuttamien vastaoperaatioiden vuoksi.
Open Doorsin työn tavoitteena on, että alueen kristittyjen ja heidän naapureidensa ja kotiyhteisöjensä perusoikeuksia sekä synnynnäistä arvoa kunnioitetaan.
Vaikka joidenkin ryhmien (esimerkiksi paikallaan pysyvien ja paimentolaisten, nuorison ja valtion sekä eri uskonnollisten ryhmien) keskinäiset välit ovat olleet kireät jo pidempään, uskonto ei käytännössä vaikuttanut kansallisen tason poliittiseen epävakauteen ennen 2000-lukua. Kitkaa alkoi kuitenkin ennen pitkää esiintyä poliittisen eliitin edistämän maallisen valtiomallin ja islamilaisten tutkijoiden ja uskonoppineiden levittämiin ideoihin sulautuneiden islamilaisten mallien välillä.**
Al-Qaidaan (AQIM) ja Suur-Sahelin islamilaiseen valtioon (ISGS) kytkeytyneiden islamistiryhmien nousu toi näihin hankauksiin uusia ulottuvuuksia.
Kestäviä ratkaisuja etsimässä
Lisääntyvää väkivaltaa ja konflikteja on pyritty torjumaan lisäämällä kansainvälistä sotilaallista läsnäoloa Sahelin alueella.
Yhdistyneet kansakunnat samoin kuin Eurooppa, Ranska, Yhdysvallat ja alueella sijaitsevat maat (Kamerun, Burkina Faso, Tšad, Mali, Mauritania, Niger ja Nigeria) ovat kaikki joko käynnistäneet tai jo toteuttaneet useita terrorisminvastaisia sotilashankkeita Sahelissa.***
Ottaen huomioon Sahelissa jatkuvasti lisääntyvän militantin väkivallan ja sen seurannaisvaikutukset kristittyjen yhteisöihin – kuten World Watch List 2023 -vainoraportissa on kerrottu – Open Doors on käynnistämässä monivuotista globaalia kampanjaa Saharan eteläpuolisen Afrikan militantin väkivallan vuoksi.
Nouse Afrikka -kampanjan tavoitteena on yhteistyössä Saharan eteläpuolisen Afrikan kristittyjen kanssa varmistaa, että heidän ja heidän naapureidensa ja kotiyhteisöjensä perusoikeuksia sekä synnynnäistä arvoa kunnioitetaan.
Tutustu raporttiin: Väkivaltainen militarismi ja sen vaikutukset kristittyihin (2023)
Raportin on tuottanut Open Doors. Raportissa esitetty analyysi kolmen esimerkkimaan turvallisuustilanteesta perustuu valikoituihin, militantin väkivallan vaikutuksia Sahelin alueella käsitteleviin sekundäärilähteisiin.
Artikkelin lähteet:
*UNHRC:n mukaan pakolaisia ja maan sisäisiä pakolaisia on Sahelin alueella jo 2,9 miljoonaa.
**Benkirane, R. (ed.) (2016) ‘Radicalisation, violence et (in)sécurité. Ce que disent 800 sahéliens.’ Centre pour le dialogue humanitaire (HD) et Programme des Nationas unies pour le Développement (PNUD).
*** Teller Report (2020), Relief Web (2022), International Crisis Group, Report No. 291 (2020)
