Kirjoittanut
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast käsittelee uudessa jaksossaan Rasputinia. Hänen tulkintansa kristinuskosta oli hyvin poikkeuksellinen. Mystistä versiota kristinuskosta pidettiin Venäjällä ortodoksisen kirkon kantoja kiehtovampana.
Rasputinia käsitellään historiankirjoituksessa usein poliittisena hahmona, vaikka hän oli munkki. Rasputin sai Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hovissa täysin poikkeuksellisen ja omavaltaisen aseman sekä toimi tsaariperheen neuvonantajana. Rasputin ja hänen vaikutusvaltansa symboloi monelle Romanovien valtakauden viimeistenhetkien rappiota.
Vuonna 1869 syntynyt Grigori Rasputin oli munkki, joka tunnettiin mystikkona ja parantajana. Hän pääsi keisarinna Aleksandran suosioon, koska hänen uskottiin kykenevän parantamaan tsaariperheen ainoan pojan Aleksein verenvuototaudin. Rasputinilla todella nähtiin parantajan kykyjä ja hän sai Aleksein terveydentilan usein kohenemaan.
Kirjava hengellinen kenttä antoi Rasputinille tilaa toimia, koska paljon hullumpiakin kristittyjä Venäjältä löytyi.
Rasputin oli poliittisesta vaikutusvallastaan huolimatta myös munkki. Hänen versionsa kristinuskosta oli varsin värikäs, erityisesti suhteessa seksuaalisuuteen. Rasputin tunnettiin voimakkaasta sukuvietistään ja huhut raiskauksista ja seksisuhteista hänen kannattajiensa kanssa seurasivat häntä. Hänellä väitettiin olleen suhde myös itsensä tsaarittaren kanssa.
Toinen yleinen syytös oli, että Rasputin olisi kuulunut hlysteihin. Tämä Venäjällä vaikuttanut erikoinen lahko, harrasti niin kutsuttua radenije-rituaalia, joka sisälsi ruoskintaa ja seksin harrastamista. Tämän poikkeuksellisen rituaalin katsottiin kollektiivisesti poistavan synninteon.
Rasputinia ei koskaan kyetty osoittamaan hlystiksi, mutta tästä huolimatta on tärkeää sijoittaa hänet osaksi Venäjän silloisesta kristillistä kenttää. Siihen kuului hlystien lisäksi esimerkiksi skoptsien lahko, joka pyrkivät leikkaamaan synnin pois hyvin konkreettisella tavalla, kastraatiolla. Moni tämän lahkon jäsen leikkautti sukuelimensä tai rintansa pois.
1900-luvun alun Euroopassa ja Venäjällä nostivat päätään esoteeriset opit ja esimerkiksi teosofia. Näitä oppeja pidettiin kristinuskoa muodikkaampana.
Tämä hyvin kirjava hengellinen kenttä antoi Rasputinille tilaa toimia, koska paljon hullumpiakin kristittyjä Venäjältä siis löytyi. Kun hän toimi luostarissa, Rasputin sai staretsin eli ohjaajavanhuksen arvonimen, minkä ansiosta hän saattoi toimia hengellisenä ohjaajana.
1900-luvun alun Euroopassa ja Venäjällä nostivat päätään esoteeriset opit ja esimerkiksi teosofia. Näitä oppeja pidettiin kristinuskoa muodikkaampana. Myös tämä maaperä loi pohjaa Rasputinin vaikutusvallan nousulle. Hänen mystistä versiotaan kristinuskosta pidettiin kiehtovampana kuin ortodoksisen kirkon kantoja.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo myös Rasputinin kuoleman erikoiset käänteet.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat Radio Deissä lauantaisin klo 21.03. Kuunneltavissa myös Spotifyssa ja muissa podcast-sovelluksissa.
Palautetta ohjelmasta voi lähettää sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi.
