Kirjoittanut
– Papin kulkeminen ”samassa mudassa” on merkittävä tekijä, sanoo rauhanturvaajapappina useampaan otteeseen toiminut Teuvo V. Riikonen.
Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Suomen Rauhanturvaajaliiton kesäpäiville 13.8. Savonlinnaan kutsutaan kaikki eri rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä olleet papit ja diakonit. Heille järjestettyyn omaan tapaamiseen osallistuu myös kenttäpiispa Pekka Särkiö.
– Sotilaspappi tuo muistutuksen toisesta todellisuudesta. Hän toimii siltana päällystöön ja miehistöön. Vaitiolovelvollisuus saa luottamusta ja rauhanturvaajat voivat luottaa papin ammattitaitoon. Papin läsnäolo samoissa oloissa ja kulkeminen ”samassa mudassa” on merkittävä tehtävä. Työtä ei voi ulkoistaa, sanoo tapahtuman yhteyshenkilö, Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen.
Kuudenkymmenen vuoden aikana rauhanturvaajapappeja ja -diakoneja on Riikosen arvion mukaan ollut 130–160. Tällä hetkellä vain Libanonissa on pappi.
– Papit hoitavat perinteisen julistuksen, opetuksen ja sielunhoidon lisäksi useita muita tehtäviä. He johtavat kriisiryhmää, hoitavat tiedotusasioita, toimivat komentajan erityisavustajana. Heidän rooliaan ja osaamistaan tarvitaan kohteissa, joissa uskonnolla on suuri rooli. Papit ovat uskonnon edustajina arvostettuja keskustelukumppaneita muiden uskontojen ja kristillisten kirkkojen edustajien kanssa, Riikonen kertoo.
Kutsu on lähtenyt jo yli sadalle papille ja diakonille ja yrityksenä on löytää kaikki tehtävissä olleet. Osa on jo poisnukkuneita tai hyvin iäkkäitä.
Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää 60 vuotta vuonna 2016. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Yhdistyneiden kansakuntien UNEF-operaatioon Suezille 10.12.1956. Tämän jälkeen noin 45 000 suomalaista on palvellut yli 40 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
