Kirjoittanut
Irakilaistaustainen rauhanvälittäjä oli Radio Deissä keskustelemassa suomalaisen demokratian tilasta ja siitä, mikä saa ihmisen käyttäytymään hyökkäävästi toisia kohtaan. Hänellä oli myös ratkaisuja siihen, miten opimme elämään sovussa.
Viime päivinä kaksi suomalaista poliitikkoa on joutunut avoimen ja julkisen hyökkäyksen kohteeksi. Solder’s of Odinin asuun sonnustautunut mies yritti lyödä kansanedustaja ja ulkoministeri Timo Soinia sunnuntaina Korson maalaismarkkinoilla. Eilen puolestaan Vasemmiston eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed joutui hyökkäyksen kohteeksi Itäkeskuksen metroasemalla. Häntä muun muassa solvattiin vääräuskoiseksi ja pedofiiliksi. Myös eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva Hussein al-Taee ja hänen avustustiiminsä on joutunut kokemaan monenlaista häirintää vaalikampanjointinsa aikana.
Mistä väkivalta ja vihapuhe kumpuaa?
Hussein al-Taeen näkemyksen mukaan vihapuhe, rasismi ja väkivalta syntyvät ihmisten pitkäaikaisesta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta.
– Moni ihminen kokee, että häntä on nöyryytetty tässä maassa. He oireilevat eri tavoin. Toisilla ihmisillä on työkaluja vaikuttaa poliittisesti, toiset eivät kykene näkemään seuraavaa neljää vuotta, koska heitä on ”potkittu” omasta mielestään liian kauan. Sellaista viestiä on kerrottu jo pitkään, että muille annetaan enemmän kuin meille kantasuomalaisille: Miksi tänne otetaan ihmisiä muualta, kun meillä on nälkää ja leipäjonoja? Ihmisille syötetään tällaista dataa kerta toisensa jälkeen eikä siihen osata vastata muuta kuin uhriutumalla ja puhumalla rasismista ja asioista muilla kuin niiden oikeilla nimillä.
Suomalaiset ovat myös huolissaan tulevaisuudesta.
– Suomalaisia huolestuttaa moni asia, he miettivät, onko huominen parempi kuin tämä päivä. Silloin he etsivät oman viiteryhmänsä ulkopuolelta erilaisia uhkatekijöitä ja kohdistavat vihansa niihin, ellei heillä ole parempaa tietoa, al-Taee pohtii.
Horjuuko demokratia?
Hussein al-Taee uskoo, että suomalaisen demokratian horjumisella ei ole pelkästään kansallisia vaan myös kansainvälisiä seurauksia.
– Kuinka paljon tarttumapintaa haluamme antaa niille, jotka ovat rajojemme ulkopuolella, kun he katsovat tänne demokratian kehtoon, maailman vakaimman valtion kansaan? He sanovat, että jos suomalainen demokratia horjuu, niin autoritaariset regiimit todennäköisesti voivat sillä perusteella hieman paremmin. Vaalihäirintä voi olla todella vakava kansainvälinen asia, me olemme nähneet sen tapahtuvan.
Rauhanvälittäjä tuo esiin yhden esimerkin väkivallan ja vihapuheen kansainvälisistä vaikutuksista:
– Helsingin Mellunmäen seurakunnan töhriminen tapahtui samana päivänä kun Uuden Seelannin terrori-isku, pian sen jälkeen. Toissapäivänä rakennuksen seinälle kirjoitettiin: ”Siirtäkää kebabit pois”. Tämä oli sama lause, jonka australialainen ampuja oli kirjoittanut konekivääriinsä. Ensimmäisen töhrimisen jälkeen monet, myös kirkolliset toimijat, lähtivät liikkeelle ja pesivät töhryt seinistä. Tällaista johtajuutta me nyt tarvitsemme. Haluaisin nähdä solidaarisuutta Mellunmäen seurakunnan suuntaan, että tekisimme selväksi, ettei tämä seurakunnan töhrinyt tyyppi edusta meitä. Tällä tavalla saamme myös yhteiskuntarauhan palaamaan.
Al-Taee haastaa poliitikkoja aina presidenttiä ja pääministeriä myöten asettumaan yhteen rintamaan tukemaan suomalaista demokratiaa.
– Meidän täytyy herätä siihen, että tämä on suurempi asia kuin muutaman tyypin älämölö, tämä on suurennuslasi, joka on laitettu kansamme päälle. Maailma katsoo meitä, meidän täytyy tulla tästä kriisistä ulos voittajina. Demokratiamme ei ainoastaan kestä tätä, vaan siitä tulee vaalihäirinnän jälkeen paljon vahvempi. Voimme haastaa johtajia, erityisesti puoluejohtajia, tulemaan ulos tämän asian kanssa, julistamaan vaalirauhaa eduskunnan portailta asti.
Yhteistyö, aito dialogi ja johtajuus ovat avainasemassa muutoksessa
Al-Taeen mukaan yhteistyö ja kanssaihmisten aito kuunteleminen ovat avainasemassa yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa.
– Meidän pitää tehdä sellaista yhteistyötä tulevassa hallituksessa ja opposition kanssa, mitä nähtiin aikanaan heti sisällissodan jälkeen, kun osattiin istua alas niitten ihmisten kanssa, jotka olivat sillä hetkellä vihollisia. Meidän pitää istua alas miettimään, miten saamme leipäjonot pois, miten yhdistämme voimamme tässä asiassa. Tällaisella politiikalla voimme palauttaa ihmisten luottamuksen politiikan tekemiseen.
– Meidän tehtävämme poliittisina päättäjinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina on kertoa asiat juuri niin kuin ne ovat, hyssyttelemättä. Me pärjäämme ja pidämme kiinni siitä, mistä on luvattu. Me olemme sata vuotta rakentaneet tätä maata, selvinneet sodista ja luoneet vakavaraisen yhteiskunnan. Meidän tulee rakentaa tälle pohjalle, al-Taee muistuttaa.
Rauhanvälittäjä on kiitollinen siitä, että on saanut kokea keskellä vaalityötään solidaarisuutta yli puoluerajojen. Uhkaavanoloisissa tilanteissa hän on saanut apua ja tukea myös kilpailijoiltaan.
– Koen tuolla vaalikentillä, että solidaarisuus on tolkullisilla ehdokkailla niin vahva, että sitä on ollut ilo seurata ja katsoa. Perussuomalaisten edustaja, veljeni entinen opettaja, on minun ”henkivartijani” tuolla vaalitoreilla.
Al-Taeen mukaan suomalaiset eivät ole rasisteja.
– En lähtisi uhriutumaan ja marginalisoimaan tämän asian vakavuutta sillä, että rasismi olisi se pääasia, kun se ei ole. Tottakai minua pelottaa, mutta asiassa on sekin puoli, että jos minulle käy huonosti, niin mitä sitten tapahtuu? Mitä meidän demokratiallemme tapahtuu? Siinä kohtaa haluaisin, että ne, jotka todella rakastavat tätä demokratiaamme, seisovat perheeni rinnalla tai minun rinnallani, jos olen siinä kohtaa vielä elossa. Nyt on mahdollisuus ennaltaehkäistä tämä kaikki, al-Taee vetoaa.
Hussein al-Taee Radio Dein Herätys!-aamulähetyksen vieraana tiistaina 26.3.2019 – Kuuntele ohjelma.
