Kirjoittanut
Presidentti valjasti viranomaiset ja oppilaitokset evankelisten kirkkojen suurkampanjan tueksi. – Tavoitteenamme on tehdä vuodesta jotakin aivan erityistä, Ukrainan Helluntaikirkon ulkosuhteista vastaavan osaston johtaja kertoo.
Konsertteja, elokuvia, draamaesityksiä, oppilaitostilaisuuksia, juhlajumalanpalveluksia, akateemisia seminaareja, urheilutapahtumia ja keskusteluohjelmia mediassa.
Kaikkea tätä on luvassa, kun Ukrainan evankeliset kirkot ovat päättäneet hyödyntää reformaation 500-vuotisjuhlavuoden evankelisen sanoman maksimaaliseksi esillä pitämiseksi.
Maan evankelisten kirkkojen neuvoston koordinoiman kampanjan tavoitteena on kertoa ukrainalaisille reformaatiosta ja sen historiallisista vaikutuksista sekä julistaa evankeliumia Jeesuksen muuttavasta voimasta. Lisäksi tarkoituksena on konkretisoida uskovien yhteyttä ja rakkautta isänmaataan kohtaan.
– Nimellisesti ortodoksisessa maassamme vain harvat seurakuntalaisemmekaan tietävät paljoa Wycliffestä, Husista, Lutherista, Calvinista ja muista reformaattoreista. Kampanjan myötä ihmiset kuulevat lisäksi evankeliumin ja näkevät toimintaamme, mikä mahdollistaa neuvostoajalta peräisin olevien lahkostereotypioiden romuttumisen. Tämä on suuri mahdollisuus, Ukrainan Helluntaikirkon ulkosuhteiden osaston johtaja Juri Kulakevich kertoo.
– Vuodesta on tarkoitus tehdä jotakin aivan erityistä.
Merkkivuotta varten on perustettu nettisivusto, johon on koottu materiaaleja ja ideoita teeman esillä pitämiseksi. Seurakunnat myös näyttävät tarttuneen mahdollisuuksiin aktiivisesti: aiheeseen liittyviä tapahtumia ja hankkeita on ollut jo yli sata eri puolilla maata. Paikallistasolla eri kirkkokuntiin kuuluvat seurakunnat voivat valita, järjestävätkö ne tapahtumia yksin vai yhdessä muiden seurakuntien kanssa.
Ukrainan helluntailaiset, baptistit, adventistit, uuskarismaatikot ja muut evankeliset kristityt ovat aiemmin tehneet ekumeenista yhteistyötä muun muassa ukrainankielisen raamatunkäännöksen 450-vuotisjuhlallisuuksien sekä talven 2013–14 kansannousun aikaisten rukoustapahtumien järjestämisessä.
Pelkästään evankelisten yhteisöjen keskenään toteuttamista yhteistyöponnistuksista reformaatiovuosi on kuitenkin toistaiseksi mittavin.
Presidentin yhteydenotto yllätti
Vuosi huipentuu lokakuussa, kun Kiovassa järjestetään suuri kansallinen juhlatilaisuus, johon myös presidentti Petro Porošenko on luvannut osallistua.
Osa hankkeen laajuudesta selittyykin presidentin ja maan hallituksen antamalla tuella. Porošenko yllätti evankeliset kirkot viime vuonna pyytämällä niitä valmistamaan ehdotuksen siitä, miten valtionhallinto voisi tukea merkkivuosikampanjaa.
– Teimme työtä käskettyä, ja elokuussa hän allekirjoitti asiasta presidentillisen määräyksen. Siinä hän kehottaa ukrainalaisia juhlimaan reformaation merkkivuotta ”tunnustuksena protestanttisten kirkkojen ja uskonnollisten organisaatioiden merkittävästä vaikutuksesta Ukrainan uskonnolliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen”, Juri Kulakevich kertoo.
Hän luonnehtii presidentin aloitetta ihmeeksi.
– Määräys avaa meille ovia ja antaa mahdollisuuksia, joita meillä ei koskaan ole ollut. Viranomaisten ja valtiollisten instituutioiden tulee omalta osaltaan toimia määräyksen ja sitä täydentävän hallituksen säädöksen toimeenpanemiseksi. Niinpä paikallisviranomaiset kutsuivat evankeliset pastorit toimistoihinsa, joillakin alueilla ensimmäistä kertaa ikinä, ja sanoivat: ”Näiden säädösten mukaan meidän täytyy auttaa teitä.” Tällaista ei ole tapahtunut koskaan aiemmin.
Suopeuden taustalla lienee ainakin osittain se, että evankeliset kristityt nauttivat Ukrainassa tällä hetkellä suurta kansansuosiota, ja poliittinen johto haluaa kytkeä heidät omaan isänmaalliseen projektiinsa. Lisäksi Ukrainan 2000-luvun länsimielisten johtajien ja evankelisten yhteisöjen suhteet ovat jo entuudestaan luottamukselliset, mistä kertoo esimerkiksi baptistiseurakuntaan kuuluvan Aleksandr Turtšinovin toimiminen väliaikaisena presidenttinä kevään 2014 kansannousun jälkeen.
Sinänsä Ukrainan valtion tuki seurakuntien hankkeille ei ole ihan tavatonta: esimerkiksi vuoden 2011 raamattujuhlavuonna presidentti määräsi paikallisviranomaiset organisoimaan raamattujuhlia yhdessä kirkkojen kanssa. Silloin hankkeessa olivat kuitenkin mukana myös ortodoksit ja katolilaiset.
Yhteiskunnallisen toivon näköaloja
Juri Kulakevichin mukaan yksi merkkivuoden tavoitteista on osoittaa poliittisten kriisien ja yhteiskunnallisten ongelmien keskellä eläville ukrainalaisille, miten evankeliumi voi muuttaa kokonaisia kansakuntia.
Ukrainalaisuskovilla tuntuu tässä asiassa olevan enemmän uskoa kuin heidän länsimaisilla aatetovereillaan.
– Viime vuosisatojen hyvät esimerkit uskonsankareista sekä Itä- että Länsi-Euroopassa antavat meille perustan puhua evankeliumista kansallisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta parhaana maailmankatsomuksena, Kulakevich sanoo.
– Me uskomme, että yhteisön arvojen uudistaminen evankeliumin mukaisiksi vääjäämättä johtaa koko kansakunnan muuttumiseen. Reformaation seurauksena Euroopassa syntynyt sosiaalinen ja tieteellinen kehitys on edelleen ihmiskunnan historian suurin saavutus.
Tarvetta muutoksille Ukrainassa riittää, Itä-Ukrainan konfliktista lähtien. Kulakevichin mukaan ukrainalaiskristityt rukoilevat ja työskentelevät saavuttaakseen kotimaalleen paremman tulevaisuuden.
He myös vetoavat länsimaisiin sisarkirkkoihin, jotta ne olisivat yhteydessä kansallisiin päättäjiin ja EU-elimiin, jotta nämä tukisivat Ukrainaa sen taistelussa rauhan ja itsenäisyyden puolesta.
Noin 46 miljoonan asukkaan Ukrainassa on arviolta noin 1,8 miljoonaa evankelista kristittyä. Suurimmat evankeliset yhteisöt ovat Ukrainan Baptistiliitto ja Helluntaikirkko.
