Kirjoittanut
Yleishyödyllisyys-käsitteen edessä arastellaan, ja tukia saattaa jäädä hakematta.
Hallituksen puheenjohtaja Jouko Keskimaa kulkee hämäläisen Hattulan Kotikirkko -helluntaiseurakunnan salissa.
– Lämpö on tasaisempi kuin ennen. Remontissa pattereita nykyaikaistettiin ja niitä hankittiin lisää.
Vanhaan teollisuuskiinteistöön rakennetun kirkkorakennuksen pattereissa soljuva kiertovesi lämmitettiin aiemmin 6 000 litran lämminvesivaraajaan suorasähköllä. Nyt lämmitystehtävää hoitavat maalämpöpumput, joita asennettiin rakennusta varten kaksin kappalein.
Noin 60 000 kilowattitunnin vuotuinen sähkönkulutus on laskenut 37 000 kilowattituntiin.
– Ei puolittunut, mutta melkein, Keskimaa toteaa tyytyväisenä.
Rahoituksessa on selvät kriteerit.
Myös Keski-Suomessa Jämsässä helluntaiseurakunnan lämmitysjärjestelmän uudella päivityksellä saavutetaan jopa 60 prosentin kustannussäästö. Hattulan kaltaisesta kuuden kuution lämminvesivaraajasta luovuttiin, ja lämmityslaitteen tehtävää hoitaa nyt ilma-vesilämpöpumppu.
Jämsän pumppu käynnistyi viime viikolla, parahiksi lämmittämään jo talven koleuteen valmistautuvaa kirkkoa.
– Rakennus tuntuu erilaiselta kuin ennen. Uusi järjestelmä lämmittää nyt myös tuloilmaa. Aiemmin tuloilmaa voitiin pitää vain sen verran päällä, kun kylmällä kärsi pitää, vanhimmiston puheenjohtaja Arto Pylvänäinen kertoo.
Helluntaiseurakunnan energiaremontti sai Jämsässä julkista rahoitusta ELY-keskukselta ja Keski-Suomen maaseudun kehittämistä tukevalta Leader Vesuri -ryhmältä. Kaikkiaan noin 68 500 euron remonttihanke sai rahoitusta 31 901 euroa eli noin 45 prosenttia kustannuksista.
Hattulassa päästiin vielä Jämsääkin parempaan lopputulokseen: noin 40 000 euron kustannuksista tukina saatiin kaksi kolmasosaa, ja seurakunnalle jäi lopulta noin kymmenen tuhannen euron kustannus hoidettavakseen.
– Sekin on jo tienattu takaisin madaltuneina kustannuksina, Jouko Keskimaa sanoo.
Remontti on jo tienattu takaisin madaltuneina kustannuksina.
Hattulassa ajoituksessa oli johdatuksen vahvaa sivumakua. Projekti saatiin päätökseen loppuvuodesta 2021, juuri ennen Ukrainan sotaa ja energian kallistumista. Hetken seurakunta joutuikin kärvistelemään ajoittain kalliiksi muodostuneen pörssisähkön kanssa.
– Välillähän sähkö maksoi euron kilowattitunnilta. Siitäkin oli tosin helpompi selvitä, kun kulutus oli selvästi alhaisempi, Jouko Keskimaa kertoo.
Nyt hattulaisilla on nykyoloissa tavanomainen kahdeksan sentin kiinteähintainen sähkösopimus.
Suomalaiset ELY-keskusten tukemat hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia Euroopan maaseuturahastosta. Rahoitus liittyy unionin tiukentuviin direktiiveihin ja ympäristötavoitteisiin. Kansainvälinen ilmastonmuutoksen taklaus näkyy Suomessa pienten seurakuntien arjessa.
Kun suorasähköstä luovutaan, rukoushuoneen laskennalliset ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, putoavat merkittävästi.
Miten Hattulassa ja Jämsässä osattiin tarttua rahoitusmahdollisuuksiin?
Jouko Keskimaan mukaan Hattulassa idea tuen hakemiseen saatiin toisesta maaseutuseurakunnasta, ja hattulalaiset saivat jo vuonna 2018 tukea keittiöremonttiin.
– Uskalsimme hakea tukea uudelleen, ja hyvinhän siinä kävi, Keskimaa sanoo.
Jämsässä Arto Pylvänäisen oma työelämän kokemus hankerahoituksista madalsi kynnystä lähteä hakuprosessiin.
– Myös keuruulaisen Ritva Pohjoisvirran asiantuntemusta on tarvittu.
Pylvänäinen uskoo, että seurakunnissa on hankkeisiin ja rahoituksiin liittyvää tietotaitoa, joka olisi hyvä saada käyttöön.
– Moni seurakuntarakennus on varmasti energiaremontin tarpeessa.
Yleishyödyllisyyttä voidaan nostaa esiin
Arto Pylvänäinen Jämsästä tietää, että suurin kynnys erilaisten tukien hakemiselle saattaa seurakunnissa olla se, että yleishyödyllisyyden käsitteen edessä usein arastellaan eikä oman työn yhteiskunnallista arvoa ymmärretä.
– Kyllä toimintamme on vähintään yhtä yleishyödyllistä kuin kylätaloissa. Teemme lapsi- ja nuorisotyötä ja kulttuurityötä, ja tilat ovat säännöllisesti myös seurakunnan ulkopuolisten käytössä.
Seurakunnassa kokoontumisia pitää Kuulo ry:n paikallisosasto, ja myös näkövammaiset koontuvat helluntaiseurakunnassa. Pylvänäisen mukaan juuri näillä toiminnoilla on saattanut olla painoarvoa rahoitushakemuksessa.
– Rahoituksessa on selvät kriteerit, miksi sitä myönnetään. Jos kriteerit täyttyvät, rahoitusta saa.
Pylvänäinen nostaa esimerkeiksi yhteiskunnallisesti merkittävistä toiminnoista myös maahanmuuttajatyön ja musiikin.
– Musiikkitapahtumia voi hyvin verrata paikkakunnalla kulttuuritapahtumiin.
(AT)
