Kirjoittanut
Noin 63 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisista arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta kuitenkin noin joka kymmenes rippikoululainen arvioi vointinsa melko huonoksi tai heikommaksi.
Noin 68 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisista arvioi, että rippikoululla on ollut myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Noin 63 prosenttia rippikoululaisista arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta kuitenkin noin joka kymmenes rippikoululainen melko huonoksi tai heikommaksi.
Tiedot ilmenevät tämän vuoden valtakunnallisesta rippikoululaisten itsearviointikyselystä. Kysely toteutettiin nyt viidettä kertaa, ja siihen vastasi yli 19 800 rippikoululaista.
”On tärkeää, että rippikoulu voi tukea jaksamista ja antaa mielekkyyden ja osallisuuden kokemuksia. Koska rippikoulun käy noin 74 prosenttia ikäluokasta, uskallan sanoa, että rippikoulu on keskeinen suomalainen hyvinvoinnin tuottaja”, toteaa rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntija Mikko Wirtanen.
Viime vuonna rippikoulun kävi 47 488 nuorta. Rippikoulun aikana kirkon jäseneksi liittyi 926 nuorta, joista 708 myös kastettiin.Tänä vuonna kirkkoon rippikoulun aikana liittyneitä nuoria on vielä päivittyvän tilastotiedon mukaan jo yli tuhat. Kuluvan vuoden rippikoulujen osallistujatilastot julkaistaan keväällä 2024.
Rippikoulu sai taas kiitettävän kouluarvosanan
Nuoret antavat rippikoululle kiitettävän kouluarvosanan 9–. Korkeimmat pistemäärät saavat väittämät “minun oli turvallista olla rippikoulussa”, “rippikoulussa sain olla oma itseni”, “minulla oli rippikoulussa hauskaa”, “minun oli hyvä olla rippikoulussa” ja “rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki”. Nuoret kokevat myös, että heidän ajatuksiaan kuunnellaan rippikoulussa.
Nuoret kertoivat saaneensa uusia ystäviä ja syventäneensä vanhoja ystävyyssuhteita.
”Rippikoulu ja isosaika on ollut mahtavaa, hauskaa ja täynnä ystäviä. Olen saanut parhaat ystäväni tämän toiminnan kautta, enkä ole katunut hetkeäkään”, isonen Iisa Nieminen Turun Martin seurakunnasta kertoo.
“Ohjaajat olivat turvallisia ja avuliaita ja olen saanut hyvää vastinetta tarpeilleni. Kun kerroin omista ongelmistani, ne otettiin hyvin vastaan ja sopeuduttiin tarpeideni mukaan. Olen kiitollinen, että olen saanut isos- ja rippikoulutoiminnasta niin monta turvallista ihmistä lähelleni”, Nieminen jatkaa.
Wirtasen mukaan hyvä ja turvallinen rippikoulukokemus on monen tekijän summa: ”Rippikouluissamme on hyvä meno ja fiilis. Se johtuu rippikoululaisista, jotka uskaltavat heittäytyä mukaan, isosista, jotka laittavat itsensä likoon ja työntekijöistä, jotka osaavat luoda avoimen ja luottamuksellisen toimintaympäristön.”
