Kirjoittanut
Pienin hallituspuolue Rkp on usein vaikuttanut vastahakoisimmalta, kun hallitus on yrittänyt laatia säädöksiä ihmisten arkielämään vaikuttavia rajoitustoimista. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kertoo miksi.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on hallituksen pandemia-ajan tiedotustilaisuuksissa ollut se valtioneuvoston jäsen, jonka pelkkä elekieli on usein paljastanut tiukkojen rajoitustoimien olevan hänelle kaikkein vastenmielisimpiä. Henriksson on hallituksen oikeusministeri, joten hänen täytyy jo virkansa puolesta pitää esillä laillisuusnäkökulmaa.
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan Henrikssonin vastahakoisuuden taustalla voi kuitenkin nähdä myös ideologisia syitä.
– Demokratian ja diktatuurin ero on siinä, miten suhtaudutaan perusoikeuksiin. Haluammeko vahvaa johtajaa, joka pistää toimeksi välittämättä sivullisista uhreista tai perusoikeuksista vai pidetäänkö Suomen perustuslakia ja jokaisen tasavertaista asemaa maan perustana. Rkp on tottunut ajattelemaan, että perusoikeudet ovat ensisijainen näkökulma ja muun lainsäädännön pitää sopeutua niihin. Jos tämä käännetään toisin päin, mennään ojasta allikkoon, painotti Adlercreutz Radio Dein kuntavaalitentissä tänään sunnuntaina.
”Perustuslakia ja perusoikeuksia ei ehkä katsottu aikaisemmin samalla imperatiivilla.”
Vuosi sitten Rkp joutui hallituspuolueista pisimpään pähkäilemään poikkeusoloissa tehtyä päätöstä, jolla toteutettiin Uudenmaan sulku muusta Suomesta. Perustuslaissa taattu liikkumisen vapaus taipui, kun vastassa oli sairaalat potilailla täyttänyt kulkutauti.
– Perusoikeudet ovat kyllä nousseet kriisin aikana uudella tavalla keskusteluun. Perustuslakia ja perusoikeuksia ei ehkä katsottu aikaisemmin samalla imperatiivilla, ehdottomina vaatimuksina, sanoo Adlercreutz.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan perusoikeudet ovat Rkp:lle ovat äärimmäisen tärkeä asia. Puolueen kannatus lepää vähemmistöryhmän harteilla. Adlercreutzin mielestä tätä taustaa vasten on helppo nähdä, millainen tuki ja turva perusoikeuksien ja perustuslain kunnioittamiseen liittyy.
– Jokaisen rajoituksen kohdalla pitää miettiä, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, onko tämä välttämätöntä.
Alueiden vaihtelevat tautitilanteet herättäneet keskustelun perusoikeuksista
Vuoden jälkeen pandemian torjuntaan liittyvät kysymykset vaikuttavat politisoituneen. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suositteli jo useampi viikko sitten alueellista painotusta, jossa rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella.
Adlercreutzin mielestä rokotusjärjestyksen muutos asiantuntijaryhmän esittämällä tavalla olisi koko maan etu, mutta etenkin Keskusta on vaikuttanut haluttomalta kiirehtimään rokotusten painottamista pahimmille pandemia-alueille – eli etelän suuriin kaupunkeihin.
”Vääjäämättä meidän pitää katsoa tarvetta aluekohtaisesti.”
– Vääjäämättä meidän pitää katsoa tarvetta aluekohtaisesti. Toki voi ajatella, että se on epäoikeudenmukaista, mutta itse ajattelen, että se on oikeudenmukaista nimenomaan siksi, että silloin mennään välttämättömyys- ja tarpeellisuusharkinnan kautta.
Hallitus julkaisi perjantaina suunnitelman siitä, kuinka Suomi voisi kevään ja kesän aikana alkaa purkaa koronarajoituksia. Tanskassa vastaavaan suunnitelmaan kuuluu ”koronapassi”, jolla kansalainen voi todistaa olevansa rokotettu tai saaneensa negatiivisen testituloksen. Suomessa hallitus aikoo käyttää passia vain matkustuksessa.
Pääministeri Sanna Marin ilmoitti (sd) pitävänsä syrjivänä, että rokotetut pääsisivät kirjastoon ennen kuin rokottamattomat. Torstaina Ylen A-Talkissa esiintynyt Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan näki Marinin näkemyksen edustavan ”klassista sosialistista tulkintaa, jossa mieluummin kaikilla on kurjaa kuin että puolella porukasta voisi mennä paremmin rokotepassin takia.”
Mitä mieltä hallituspuolue Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on?
– Seuraavaa pandemiaa ajatellen toivoisin, että meillä olisi paremmat järjestelmät käytössä – että olisi koronapassi, jolla voi nopeasti liikkua rajojen yli.
Suomenruotsalaista diplomatiaa parhaimmillaan.
Radio Dei lähettää tänään kuullun Ville Skinnarin kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 31.3. kello 22.03.
Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.
