Robinin rumpuja paukuttelee 20-vuotias nuori mies Joel Saikkonen. Joel luottaa Jumalaan ja opiskelee ensimmäistä vuottaan Kauniaisten Diakissa.
Kuvaile itseäsi lyhyesti?
Olen Joel Saikkonen, syntynyt 1993 ja opiskelen tällä hetkellä Kauniaisten Diakissa sosionomiksi ja kirkon nuorisotyöntekijäksi. Aika kuluu opiskellessa ja rumpuja soittaessa sekä Robinin poppoossa, että omassa Mowgli-nimisessä bändissä.
Miten olet aloittanut rumpujen soiton ja miksi juuri rummut?
Aloitin rumpujen soiton kymmenvuotiaana kun isoveljeni opetti minulle alkeet, ja siitä innostuneena jatkoin harrastusta itse. Rummut olivat ensimmäinen soitin joilla opettelin oikeastaan mitään, joten rakastuin niihin saman tien.
Miten päädyit soittamaan Robinin bändiin?
Oman bändini kitaristi, joka myös soittaa Robinin bändissä, soitti minulle alkusyksystä viime vuonna ja kysyi kiinnostaisiko minua lähteä mukaan Robinin livebändiin. Edellinen rumpali oli joutunut jättämään pestin omien työkiireidensä takia, joten paikka oli avoinna ja päätin ottaa homman vastaan.
Kolme Robinin biisiä joita soitat kaikista mieluiten ja miksi?
Tilttaamaan; Syksyn ja kevään kiertueen settilistan aloitusbiisi. Ennen keikkaa latautunut yleisön ja bändin energia pääsee vapaaksi ensimmäisessä biisissä ja fiilis on aina korkealla.
Onnellinen; Hieno biisi, jonka livesovituksessa on vahvaa dynamiikkaa säkeistön herkän pianosäestyksen ja kertsin raskaan takomisen välillä. Rummuissa pääsee huitomaan peltejä oikein olan takaa (kirjaimellisesti, jos tekee tarpeeksi isolla liikkeellä).
Boom Kah; Kappale, jota yleisö odottaa malttamattomana! Boom Kah -huuto alkaa katsomon puolella yleensä jo ennen kappaleen alkua, joten tavallaan yleisö itse spiikkaa seuraavan biisin. On hienoa lyödä biisi käyntiin, kun on ensin antanut yleisön nostattaa jännitystä. Keikan loppupuolella etenkin kädet alkavat jo olla aivan maitohapoilla jatkuvasta riehumisesta, joten Boom Kahin soittaminen on aina suuri voimankoitos!
Mitä pääsiäisen sanoma sinulle merkitsee?
Pääsiäinen on puhdistava juhla. Uudelleensyntyminen ja ylösnousemus näkyvät kaikkialla; luonto syntyy taas talven jälkeen uudelleen, ihmismieli ja -sydän virkistyvät. Pääsiäisen sanoma antaa aina uudelleen toivoa ja jaksamista, ja sitä odottaa jo malttamattomana tammikuun pimeästä alusta alkaen. Pääsiäinen on ilon juhla!
Kuinka usko näkyy elämässäsi ja keikoilla?
Diakissa opiskellessa on helppo elää vapaasti uskossa, sillä kristillisyys on oikeastaan suuri tekijä koulun ilmapiirissä. Koulun ohella teen myös silloin tällöin töitä Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa nuorisotyön kanssa ja kiinteistön puolella vahtimestarina. Toimin myös kesän ripareilla ohjaajana. Uskoa on helpointa ilmaista keskustelemalla ja opettelemalla kristinuskon perusasioita nuorten kanssa. Se tuntuu rakentavalta sekä nuorten, että itseni kannalta. Keikkareissuilla usko pysyy oikeastaan henkilökohtaisena asianani, enkä edusta sitä näkyvästi. Soittokaverit kyllä tietävät uskostani ja kunnioittavat sitä. Keikoilla olen viihdyttämässä ja esiintymässä maallisissa merkeissä, mutta olen sisälläni kiitollinen Jumalalle jokaisesta keikasta ja mahdollisuudesta päästä käyttämään armolahjaani näinkin suurille yleisöille.
Mitä haluat sanoa rohkaisuksi?
Pääsiäinen tulee! Iloitkaa kaikista suurista ja pienistä asioista elämässänne ja kiittäkää Häntä, jolle kaikki kiitokset kuuluvat. Aurinkoista kevättä kaikille!
Teksti: Jukka Peura, kuva Leevi Haapanen
Lue koko artikkeli Nuotta 4/2014 lehdestä.
