Teknologia kehittyy kehittymistään, eikä robotiikka ole siinä poikkeus. Robotiikan on sanottu tuovan mukanaan neljännen teollisen vallankumouksen, jonka seurauksena lukemattomat vanhat ja perinteiset ammatit katoavat.
Moni on esittänyt uhkakuvia, joiden mukaan kehittyvä teknologia ja robotiikka syrjäyttävät perinteiset ammatit. On selvää, että jotakin vanhaa katoaa uusien teknologioiden myötä. Näin on ollut aiemminkin, siitä esimerkkinä Gutenbergin kirjapainokone, Wattin höyrykone, nykyaikainen tietokone, sekä alun perin Yhdysvaltain puolustusministeriön tarpeisiin kehitetty internet. Jokainen näistä suurista keksinnöistä ja teknologioista on vähentänyt vanhojen ja perinteisten ammattien ja niiden taitajien tarvetta – tai jopa poistanut tarpeen niihin!
Usein kuitenkin unohdetaan, että vanhan poistuessa syntyy tarve uudenlaiselle osaamiselle. Esimerkiksi tietokoneen kehittäminen on poistanut tarvetta manuaaliselle kirjanpitämiselle ja siten vähentänyt kirjanpitäjien töitä. Vastaavia esimerkkejä löytyisi usean muunkin ammatin osalta, mutta samalla on syntynyt kysyntää aivan uudenlaiselle osaamiselle: tarvitaan ohjelmoijia, tietoteknikoita, elektroniikkainsinöörejä… siis kaikenlaisia tietokoneiden käyttäjiä.
Vanhan poistuessa syntyy tarve uudenlaiselle osaamiselle.
Uusia työpaikkoja syntyy
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan (2018) julkaiseman Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raportin mukaan vaikka robotisaation myötä esimerkiksi rakennusala ja liikenne tulevat menettämään perinteisiä työpaikkoja (esim. muuraaminen, maalaaminen, materiaalien ja ihmisten siirtäminen), samalla kuitenkin syntyy aivan uusia, kuten yhteisöllisyyssuunnittelijan, robottirakennusmateriaalisäätäjän tai vaikka kunnossapitorobottivalmentajan työpaikkoja. Kun esimerkiksi siivoojarobotit tulevat viemään työpaikkoja siivoojilta, tarvitaan uusia ammattilaisia siivooja-robottien valmistamiseen, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisun mukaan tällaisia uusia, uuden teknologian luomia ammatteja voisi olla peräti 200.
Robotiikka ei tuo mukanaan vain tarvetta uudelle ammattitaidolle, se tuo myös arvoa perinteiselle työlle. Tästä on hyvänä esimerkkinä Seinäjoen keskussairaalassa työskentelevät logistiikkarobotit, jotka esimerkiksi kuljettaessaan vuodevaatteita vapauttavat hoitajien työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Tämä tarkoittaa, että hoitajilla on käytössään aiempaa enemmän aikaa hoidettaville potilaille, mikä vaikuttaa positiivisesti hoidon laatuun ja hoitotyöntekijöiden työssä viihtymiseen.
Robotiikka ei tuo mukanaan vain tarvetta uudelle ammattitaidolle, se tuo myös arvoa perinteiselle työlle.
Mahdollistaa säästöjä
Lisäarvon lisäksi robotiikka mahdollistaa SOTE-sektorilla merkittävien säästöjen tekemisen vähentämällä välilliseen hoitotyöhön käytettävää työaikaa. Välillisellä hoitotyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä, kuten huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykkihuoltoa, ruoan
valmistusta ja lämmitystä, esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.
Logistiikkarobotit vapauttavat aikaa potilastyöhön
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisun Robotit Töihin (2016) mukaan hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme työpäivää. Varsin merkittävä osa hoitotyöntekijöiden työajasta menee siis välilliseen työhön. Nykyisin käytettävissä olevan robotiikan avulla potilastyön osuus voitaisiin nostaa lähes neljään työpäivään viikossa, tulevaisuudessa sitäkin korkeammaksi.
Tästä hyvänä esimerkkinä ovat edellä mainitut logistiikkarobotit, jotka ovat osoittautuneet käteviksi apureiksi ja tuoneet samalla säästöjä sairaalalle. TUG-logistiikkarobotteja valmistava Aethon arvioi yhdysvaltalaisissa sairaaloissa toimivien yksittäisten robottien maksavan itsensä takaisin noin 3–4 vuodessa. Tässä arviossa yksittäinen robotti säästää sairaalalle noin 40 000–50 000 euroa vuodessa, ja suuremmissa sairaaloissa voidaan päästä säästöissä miljoonaluokkaan.
Robotiikan hyödyntäminen SOTE-sektorilla aiheuttaa tarvetta uuden tiedon ja taitojen oppimiselle, mutta siitä saatavat hyödyt asettavat meidät kysymään: onko meillä varaa olla käyttämättä robotiikkaa apunamme?
Lue aiheesta lisää:
Hänninen, P. 2022. Robotiikka ja tekoäly – Johdatus aiheeseen. Tammertekniikka. ISBN 978-952-7394-12-0.
Robotiikasta, tietotekniikasta ja tulevista kirjoistani lisää kotisivuillani: www.pasihanninen.fi
Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä helmikuussa 2024.
