Kirjoittanut
Noin 800 000 rohingya-pakolaista elää valtavan humanitaarisen kriisin keskellä köyhässä Bangladeshissa. Tuleva sadekausi uhkaa pahentaa vaikeita oloja entisestään.
Elokuussa 2017 alkaneet väkivaltaisuudet Myanmarissa, Rakhinen osavaltiossa, ovat ajaneet satojatuhansia pakolaisia rajan yli Bangladeshiin. YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n tuoreen raportin mukaan Bangladeshin kaakkoisosassa sijaitsevilla pakolaisleireillä on 884 000 rohingya-pakolaista.
Kaikkiaan Bangladeshissa on noin 1,2 miljoonaa rohingya-heimon pakolaista; luvussa ovat mukana jo aiemmin tulleet pakolaiset.
Pakolaiset ovat sijoittuneet lähelle Myanmarin ja Bangladeshin rajaa Cox’s Bazarin alueelle. Muutaman kymmenen neliökilometrin alueella on yhteensä noin 30 leiriä ja 12 avustussektoria.
Humanitaarista avustustyötä koordinoivat Bangladeshin valtio ja ISCG-järjestö. Apua jakavat monet kansainväliset avustusjärjestöt.
Ruoka-apua ja koulutarvikkeita
Fidan Kumppanikirkko aloitti omaehtoisesti pienimuotoisen avustustyön viime syksynä. Avustustiimi on tehnyt pääkaupungista Dhakasta käsin matkoja pakolaisleireille kerran kuukaudessa. Matka kestää liikenneolosuhteista riippuen 8–12 tuntia.
Paikallinen tiimi on jakanut joka kerralla noin tuhat avustuspakettia, jotka on pakattu valmiiksi Dhakassa. Paketissa on ruokaa, vaatteita ja hygieniatuotteita. Avustuspaketit on jaettu armeijan osoittamilla avustuspisteillä rohingya-perheille.
Tiimi on tarjonnut pakolaisille myös henkistä tukea. Lapsille on järjestetty leikkihetkiä, ja heitä on autettu siistiytymisessä ja hygieniassa vaikeissa leirioloissa. Perheiden tarinoita on kuunneltu ja keskusteltu heidän kanssaan.
Fidan myöntämällä 20 000 euron katastrofiavulla on tarkoitus jakaa lähiviikkoina ruoka-apua ja koulutarvikkeita lapsille. Paikallinen kumppani suunnittelee koulun avaamista lähikylään kävelymatkan päähän pakolaisleiristä. 
Kakkosluokan kansalaisia
Gulbahar on viiden lapsen äiti, joka sai avustustiimiltä lämpimiä vaatteita.
Hän kertoo, että Myanmarin puolella armeija hyökkäsi kotikylään ja pidätti perheen toiseksi vanhimman pojan. Tilanteen kiristyessä perheen oli lopulta pakko paeta.
– Pelkäsimme, että meitä vastaan voidaan hyökätä milloin tahansa, joten päätimme paeta Bangladeshiin.
Gulbahar suree sitä, että rohingya-kansaa kohdellaan Myanmarissa toisen luokan kansalaisina.
– Kukaan ei halua elää pelossa. On parempi jättää kaikki ihmiset ja omaisuus taakse ja muuttaa jonnekin kauas kuin elää pelossa koko ajan, huokaisee Gulbahar.
Selviytyminen riippuu ulkomaisesta avusta
Rohingyat ovat islaminuskoinen kansanryhmä, jota on YK:n mukaan Myanmarissa järjestelmällisesti vainottu ja ajettu pakoon asuinsijoiltaan. Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kotiseuduiltaan henkensä edestä. Monilla on takanaan järkyttäviä kokemuksia väkivallasta ja murhista.
Valtaisa pakolaismäärä on aiheuttanut Cox’s Bazarin alueella akuutin humanitaarisen kriisin. Rohingya-pakolaiset elävät äärimmäisen vaikeissa ja haavoittuvissa olosuhteissa.
Bangladeshin valtio on avannut rajansa pakolaisille ja tekee parhaansa heidän auttamisekseen. Avuntarve on kuitenkin niin suuri, että pakolaisten selviytyminen riippuu kansainvälisestä tuesta.
Pakolaisperheet ovat suuria: keskimäärin niissä on neljä lasta. Kriisin keskellä erityisesti lapset ja naiset ovat joutuneet kärsimään paljon.
Monessa perheessä isä on surmattu tai vangittu. Erään YK-raportin mukaan 60 prosenttia rohingya-pakolaisista on lapsia, ja yli 4 000 perheessä päävastuunkantajana on alaikäinen lapsi.
Monsuunikausi uhkaa pakolaisia
Tämän hetken suurena huolenaiheena on pian alkava sadeaika. Cox’s Bazarin alue sijaitsee savisella maaperällä pienillä kukkuloilla. Uudet tulijat ovat rakentaneet väliaikaisia asumuksia vieri viereen kukkuloiden rinteille.
Ahtauden ja tilanpuutteen vuoksi on jouduttu raivaamaan paljon puustoa. Pakolaiset tarvitsevat puuta myös polttoaineeksi.
Kun monsuunikausi rankkasateineen ja jopa hirmumyrskyineen alkaa, mutavyöryjen ja tulvien riski pakolaisleireillä on suuri.
Teksti: Fida
Teksti on julkaistu myös Fidan verkkosivuilla.
