Kirjoittanut
Aineellista apua tehokkaampaa on koulutukseen panostaminen, Itä-Euroopassa työskennellyt lähetystyöntekijä toteaa.
Rakkaus romaneihin näyttää yleistyvän kristillisten auttajien – niin yksittäisten ihmisten kuin järjestöjen – joukossa.
– Uskoisin, että kun suomalainen näkee, kuinka vain muutaman sadan kilometrin päässä omasta maasta tällainen yksi kansanryhmä elää käsittämättömässä kurjuudessa, syttyy tarve tehdä asialle jotain, Bosnia ja Hertsegovinassa työskennellyt Fida Internationalin lähetystyöntekijä Janne Harjukoski sanoo tunnistaen ilmiön.
– Ehkä osaamme asennoitua niin, että Afrikassa tai Aasiassa kurjuus kuuluu asiaan. Euroopassa epäoikeudenmukaisuus lyö silmille.
Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International ja romanityötä tekevät hengelliset Elämä ja Valo -yhdistykset näkevät koulutuksen kehittämisen yhtenä tärkeimmistä romanien auttamisen muodoista.
– Lähdemme koulutuksen tukemisessa nimenomaan siitä, että romanilapset pääsisivät tavallisiin kouluihin, romanityöntekijä Keijo Baltzar sanoo.
Romanikylien omat koulut ovat usein luvattoman huonoja.
– Yhteiskunta mahdollistaa ne usein vain siksi, että lain vaatimukset koulutuksesta täyttyisivät. Saattaa käydä niin, että lapsi käy yhdeksän vuotta koulua eikä osaa koulun päätyttyä kirjoittaa nimeään oikein, Baltzar kuvailee.
Perheet saattavat tarvita paljonkin tukea lasten koulutuksessa.
– Lapsethan ovat fiksuja ja oppivaisia. Tässä ei ole nähtävissä eroa pääväestön ja romanien välillä. Jokaisen tulisi vain saada mahdollisuus säännölliseen koulunkäyntiin.
Tarvitaan pitkäjänteistä työtä
Suomalaistahojen romanityössä nykyään yhä useammin romanit auttavat romaneja. Romaneilla on yhteinen kantakieli ja he kykenevät kommunikoimaan keskenään periaatteessa missä tahansa.
Itä-Euroopan romanien elinalueiden läheisyyden lisäksi toinen syy suomalaisten jonkinasteiseen romani-innostukseen on Janne Harjukosken mukaan puhtaasti hengellinen.
– Romanien parissa on havaittavissa poikkeuksellisen kova kaipaus ja etsintä Jumalan puoleen. Oikeastaan missään päin Eurooppaa ei muuten ole tällaista nähtävissä.
Harjukoski pitääkin keskeisenä, että työn ytimessä olisi hengellinen julistus.
– Moni on aloittanut avun antamiseen tähtäävän työn romanien parissa ja pian pettynyt. Syy on se, ettei ole julistettu evankeliumia tai on tähdätty liikaa aikuisväestön auttamiseen, Harjukoski sanoo.
– Lasten ja nuorten kohdalla voidaan ihan oikeasti vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa. Kasvaminen uskovana ja koulutus ovat avaimia toisenlaiseen huomiseen romanien parissa.
Lisätietoa Fidan ja Elämä ja Valo -yhdistysten työstä, muun muassa kummilapsityöstä, täällä.
