Intialainen seitsenvuotias Roshan* on joutunut kohtaamaan ikäisekseen todella vaikeita tilanteita. Ei ole kauan siitä, kun koko ajatus koulunkäynnistä ja kristillisestä yhteisöstä tuntui mahdottomalta ja etäiseltä.
Devi oli tässä elämänsä vaiheessa hyvin kiinnostunut, mutta ei vielä ottanut Kristusta vastaan. Vasta kun Roshan ja tämän veli Aarush* olivat syntyneet – ja kun aviomies oli jättänyt hänet – Devi tapasi kiertävän lähetystyöntekijän, joka tuli hänen kyläänsä.
Olen aina halunnut tulla kristityksi. Haluan jättää lasteni tulevaisuuden Jeesuksen käsiin.
DEVI*
Tämä kysyi Deviltä: ”Uskotko todella, että Jeesus on tosi Jumala?”
”Kyllä, uskon” Devi vastasi. “ Olen aina halunnut tulla kristityksi. Haluan jättää lasteni tulevaisuuden Jeesuksen käsiin. Elämä ei ole välttämättä täydellistä, siinä tulee olemaan vaikeuksia ja koetuksia, mutta kaipaan seurata Jeesusta ja ankkuroida elämäni Häneen.”
”Kun otin Kristuksen vastaan, elämäni muuttui. Sain rauhan ja kasvonikin hehkuivat. Myös lapseni muuttuivat, koko heidän elämänsä.”
Suvun hylkäämänä
Päätöksellä oli myös raskaita seurauksia, sillä Devin suku hylkäsi hänet. Aviomiehen lähtö oli jo vaikuttanut Devin perheen tulevaisuuteen, ja suvun hylkääminen teki heistä vielä haavoittuvampia.
”He halusivat jopa ottaa lapseni”, Devi sanoo. ”Kun menin käymään, he eivät päästäneet minua sisälle. Olisin tehnyt heidän talostaan epäpyhän uskoni takia.”
Minulla ei ole tässä maailmassa enää sukua, vain Jeesus.
DEVI*
Devin rohkea päätös seurata Jeesusta merkitsi taloudellisen turvallisuuden ja toimeentulon menetystä. Appivanhemmat eivät enää auttaisi häntä tai poikia. Tilanne oli vaikea, mutta Devi tiesi tehneensä oikean ratkaisun seuratessaan Jeesusta.
”Minulla ei ole tässä maailmassa enää sukua, vain Jeesus”, hän sanoo. ” Sitä on vaikea hyväksyä, mutta en voi muuta. En voi kääntyä takaisin. Otin Kristuksen vastaan lasteni ja Kristuksen armon takia, niin että heistä tulee parempia ja voimakkaita ihmisiä.”
Devi etsi lapsineen uutta kotia, mutta kylä toisensa jälkeen ei sallinut heidän jäädä hänen uskonsa takia. Heidät torjuttiin toistuvasti. Lopulta he saapuivat syrjäiseen kylään metsäisen maaston keskellä ja saivat selville, että osa tällä alueella asuvista ihmisistä oli kristittyjä kuten hekin.
Vaatimaton pieni maja rakennettiin bambukepeistä. Devin onnistui löytää työtä siivoojana ja hän ansaitsi tarpeeksi ostaakseen ruokaa lapsilleen.
Roshan pääsee kouluun
Jumalalla oli vielä parempiakin suunnitelmia tälle perheelle. Kun Open Doorsin paikalliset kumppanit kuulivat kylän kristityistä, joista useimmat olivat muiden yhteisöjen hylkäämiä, he ottivat selvää, miten he voisivat tukea näitä.
Yhteisön vainotut kristityt saivat elintärkeitä tavaroita kuten riisiä, perunoita, öljyä, sokeria, saippuaa ja vaatteita lapsille ja huopia – mutta tämä oli vasta ensimmäinen askel.
Open Doorsin kumppanit huomasivat, että kristittyjen perheiden lapset kaipasivat parempaa tulevaisuutta ja samanlaista kohtelua kuin muut lapset. Paikalliskumppanit perustivat sen takia tähän syrjäiseen ja syrjittyyn yhteisöön siltakoulun, joka on avoin kaikille lapsille taustasta riippumatta ja näin vahvistaa paikallisyhteisön rauhaa ja sovintoa.
Rukoilen, että nämä lapset korjaavat maailmassa rikki mennyttä ja kertovat evankeliumista.
ROSHANIN OPETTAJA AARTI*
Kun Roshan kuuli uudesta koulusta, hän oli utelias. Aikaisemmin hän oli joka päivä vain koonnut polttopuita, kantanut vettä ja odottanut äitinsä palaavan kotiin.
Roshanin opettaja Aarti* kertoo, että koulussa on 29 oppilasta eri yhteisöistä ja uskonnoista: ”Opettajana toivon, että kouluni parantaa lasten tulevaisuutta jatko-opinnoissa, hengellisessä työssä ja yhteiskunnassa.”
”Rukoilen, että nämä lapset korjaavat maailmassa rikki mennyttä ja kertovat evankeliumista. Koulun käynnistyttyä lapsissa on tapahtunut paljon muutosta siinä, kuinka he elävät ja puhuvat toisilleen. Jopa vanhemmat ovat oppineet puhumaan toisilleen ja ystävystymään.”
Joulun iloinen aika
Joulun aika vuodesta on Roshanille muita erityisempi. ”Paras osa koulunkäyntiä on joulun aika, saan laulaa ja tanssia ja juhlia Jeesuksen syntymää kaikkien kanssa”.
”Kerromme lapsille, mitä joulu merkitsee”, hänen opettajansa lisää. ”Kaikki vanhemmat tulevat katsomaan lastensa näytelmiä, laululeikkejä ja laulamista.”
”Jouluna voimme nauttia kylän toisten kristittyjen seurasta”, Devi sanoo onnellisena. ”Kaikki perheet tulevat yhteen, laulavat joululauluja, kuuntelevat Jumalan sanaa, laittavat ruokaa yhdessä ja kaikilla on mukavaa.”
Devi ja hänen lapsensa laittavat toivonsa Kristukseen kuten monet muutkin kristityt, jotka elävät uskon varassa vaarallisissa ja vaikeissa olosuhteissa.
Kristittyjen yhteisössä eläminen on kallisarvoinen asia tälle pienelle perheelle, mutta elämä on kaukana ylellisestä. Kylässä ei ole sähköä, vettä, teitä tai terveydenhuoltoa. Kylään matkustaminen sadesäässä on vaikeaa ja kuljetusta saa vain kaksi kertaa päivässä.
Open Doorsin kumppanit koettavat tutkia, miten kylään saataisiin puhdasta juomavettä. Samanlaisia kyliä, joissa hyljeksityt kristityt perheet asuvat huonoissa oloissa, on paljon. Devi ja hänen lapsensa laittavat toivonsa Kristukseen kuten monet muutkin kristityt, jotka elävät uskon varassa vaarallisissa ja vaikeissa olosuhteissa.
”Kun olin hindu, tein uhreja ja lahjoitin rahaa rukoukseen perheeni ja lasteni puolesta. Nyt tiedän, että Jeesus kuulee rukoukseni. Hän lähettää teidän kaltaisianne ihmisiä auttamaan.”
Siunauksen välikappaleina
”Lempijakeessani Raamatussa sanotaan: ‘Kiittäkää Herraa. Hän on hyvä’ (Ps. 106:1). Opettelen kiittämään Jumalaa joka tilanteessa, sillä Hän on todella hyvä. Hän on tehnyt hyvää meille Open Doorsin kumppaneiden kautta. Huomaan muutoksia lapsissani ja itsessäni. Jumala muuttaa elämääni jatkuvasti”, Devi sanoo.
”Meitä tukevat kristityt sisaret ja veljet ovat Jumalan siunausten välikappaleita ja Hänen rakkautensa sanansaattajia. Lapseni ovat saaneet pääsyn ilmaiseen koulutukseen ja etuoikeuden kasvaa ja mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan”, Devi kertoo kiitollisena.
*Nimet muutettu turvallisuussyistä