Kirjoittanut
Suvaitsevaisuus on näennäisesti lisääntynyt Suomessa. Mielipideilmastoon tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut, paitsi negatiivisesti.
Toimittaja ja mediapersoona Ruben Stiller aloittaa suvaitsevaisuuden pohtimisen itsestään.
– En pidä itseäni erityisen suvaitsevaisena. Jos tapaan äärimmäisen suvaitsevaisen ihmisen, minua alkaa epäilyttää, koska suvaitsevaisuus on vaikea asia. Ennakkoluulot ovat inhimillisiä. Tärkein kysymys on, olemmeko valmiita tutkimaan omaa sydäntämme. Jos joku hyvin suvaitsevainen, epäilen ettei hän rakasta ketään. Minusta suvaitsevaisuus saattaa olla yksi välinpitämättömyyden muoto, Stiller pohtii.
Hänen mielestään olisi parempi puhua kunnioittamisesta. Se on Stillerin mukaan sitä, että ”voi antaa toisten olla rauhassa”.
– On hyvä kunnioittaa toisten yksityisyyttä ja oikeutta elämään sekä erilaisia kulttuureita. Ei ole oleellista rientää joka paikkaan suvaitsemaan. Minusta olisi vaivaannuttavaa mennä etnofestareille näyttämään, miten paljon suvaitsen vähemmistöjä.
– On paljon heitä, jotka osoittavat toisia sormella, että “voi kauheeta!”. Siinä saattaa olla kyse rasismista, koska silloin projisoidaan toiseen omia pimeitä puolia. Jos taas panostan itsetutkiskeluun, en haluakaan pitää omasta liberaalisuudestani niin kovaa ääntä, Stiller toteaa.
Hän kehottaa jokaista tekemään testin.
– Mieti tarkkaan, mitä ihmisryhmiä kohtaan sinulla on ennakkoluuloja, ja kirjoita ne paperille. Siitä on hyvä alkaa.
Ketkä ovat Suomessa nykyään erityisen ahtaalla? Stillerin mukaan maahanmuuttajat.
– Muslimit, romanit ja tummaihoiset. Rasistinen puhe on normalisoitunut.
– Joillakin ihmisillä on sananvapaudesta sellainen käsitys, että mitä enemmän solvaa vähemmistöjä, sitä rehellisempi on. Se on rehellisyyden irvikuva ja infantiili sananvapauskäsitys.
Kristityt saavat Stillerin mukaan elää Suomessa vielä ilman pelkoa.
– He ovat sentään enemmistö. Se, mikä kirkollisissa keskusteluissa agnostikkoa joskus ärsyttää, on sellainen uusateismi, joka pitää uskonnollista vakaumusta lapsellisena.
– Ennustukseni on, että monimuotoinen uskonnollisuus tekee comebackin. Kun markkinatalous särkee ihmisiä, tarvitaan uskontoa. Uskonnollisuus vastaa kulutuskulttuurin jättämään tyhjyyteen. Tiede ei siihen riitä.
Entä kuvaako suvakki–konservatiivi-keskustelu Suomen henkistä ilmapiiriä, vai saavatko ääripäät siinä vain suhteettoman suuren näkyvyyden?
– Netissä tämä polarisoituminen kärjistyy. Voi olla, ettei tilanne ole niin paha kuin luulisi. Mutta minua kyllä ärsyttää myös ylistävä puhe niin sanotuista tolkun ihmisistä. Natsi-Saksassa tolkun ihmiset eivät puuttuneet pahuuteen.
Eurooppalaisen tulevaisuuden suhteen Stiller on pessimistinen.
– Oletan, että rasistiset liikkeet vahvistuvat. Globaali markkinatalous ei ole huviretki, vaan se tuottaa syrjäytyneitä. Lisäksi robotiikan kehittyminen vie työpaikkoja. Emme ole nähneet vielä pahinta, mutta se mitä nähtiin 30-luvulla, tuntuu meidän aikaamme nähden liioittelulta
Lue aiheesta lisää Elämä-lehdestä.
