Kirjoittanut
Leirikeskuksia tarvitaan pian omaan käyttöön. Nekään eivät aina sovellu majoituspaikoiksi.
Koordinaattori Pirjo Raunio katsastaa satakuntalaisen Vammalan helluntaiseurakunnan leirikeskusta. Seurakunnassa on ajatusvalmius tarvittaessa ottaa keskukseen majoitukseen ukrainalaispakolaisia.
– Kyse olisi hätämajoituksesta. Meillä ei ole mahdollista tarjota varsinaisia vastaanottopalveluja, Raunio toteaa.
Sastamalassa kunta ja seurakunnat ovat samalla karttalehdellä avun tarjoamisen mahdollisuuksista. Hätämajoituksia perheisiin on jo toteutettu, ja elin- ja päivittäistarvikkeita kerätty pakolaisten uuden arjen helpottamiseksi.
RV tiedusteli viime viikolla sähköpostilla helluntaiseurakuntien valmiutta tarjota hätämajoitusta mahdollisesti lähiviikkoina ruuhkautuvassa pakolaistilanteessa. Noin neljänkymmenen vastauksen perusteella seurakunnissa ei ole vielä asiasta juuri keskusteltu, tai on jouduttu toteamaan, etteivät seurakunnan tilat sovellu kuin kenties pienille ryhmille yksittäisten öiden lepopaikoiksi.
– Seurakunnan tiloihin olemme ilmoittaneet voivamme ottaa ainoastaan hyvin lyhytaikaiseen majoitukseen pienen määrän henkilöitä, koska meiltä puuttuvat peseytymistilat, pastori Heikki Tyrni Hämeenlinnan helluntaiseurakunnasta kommentoi.
Moni seurakunta on samassa tilanteessa: kirkosta puuttuu suihku.
Suomen Helluntaikirkon tilanneyhdyshenkilönä toimiva Tomi Kuosmanen arvioi kokonaistilannetta niin, etteivät seurakunnat pysty laajasti lähtemään mukaan auttamaan mahdollisessa pakolaisruuhkassa.
– Rukoushuoneet eivät sovellu majoituskäyttöön, eivätkä leirikeskuksetkaan kuin aivan lyhyeksi aikaa hätämajoitukseen. Puhutaan muutamista vuorokausista, korkeintaan viikoista.
Keskustelussa katse on kääntynyt juuri leirikeskuksiin. Keskuksista ainakin Alajärven, Ivalon ja Sastamalan keskukset ollaan ottamassa mahdollisiksi hätämajoituspaikoiksi.
Pääosin linja on kuitenkin ollut pidättyväinen. Leirikeskusten sijainti on usein syrjäinen, eikä seurakunnilla ole mahdollisuutta järjestää avun tarvitsijoille kovinkaan pitkäksi aikaa lämmintä ruokaa tai kuljetuksia.
Hätämajoitus on nimensä mukaisesti lyhytkestoista välttämättömän suojan ja ravinnon tarjoamista. Suomeen nyt saapuneet ukrainalaiset ovat olleet majoittuneina perheisiin ja yhdistysten, kuten Suomen Punaisen Ristin, sekä kuntien tarjoamiin majoituspaikkoihin.
Hätämajoituspaikasta maahantulija siirtyy viimeistään muutaman päivän kuluttua vastaanottokeskukseen, jossa hän saa lakisääteistä ravitsemis- ja terveydenhuoltopalvelua.
Ukrainalaisten ei tarvitse Suomessa ilmoittautua turvapaikanhakijoiksi, vaan he voivat hakea tilapäistä suojelua – tämäkin tosin edellyttää rekisteröitymistä maahanmuuttovirasto Migrille. Rekisteröitymisen jälkeen maahantulija voi vastaanottaa työ- tai opiskelupaikan.
Suomen vastaanottokeskukset ovat uudessa tilanteessa laajentaneet toimintaansa ja toimivat nyt täydellä kapasiteetilla.
Venäjän aloittama sota saattaa johtaa neljän miljoonan ihmisen pakenemiseen Ukrainasta. Ensimmäisten sotaviikkojen pakolaisaallon vastaanottajina olivat pitkälti ukrainalaisten eri puolilla Eurooppaa asuvat perheenjäsenet ja ystävät. Suomessakin ukrainalaisia asuu vanhastaan noin 7 000, ja suuri osa maahan tähän mennessä tulleista noin 6000 pakolaisesta on tällä hetkellä sukulaisten hoivissa.
– Seuraavaksi tulevat ne, joilla ei ole verkostoja Suomessa, Tomi Kuosmanen arvioi.
Suomeen tultaneen perustamaan uusia vastaanottokeskuksia.
– Hätämajoitukset ovat tärkeä ensiapu. Niitä tarvittiin edellisessäkin pakolaisaallossa vuonna 2015 todella paljon, jotta keskukset saatiin toimimaan ja systeemit kuntoon.
Kuosmanen kannustaa seurakuntia muodostamaan ajatusvalmiutta avun tarjoamiselle.
– Jos petipaikoista alkaa olla oikeasti pulaa, meitäkin tarvitaan.
”Leiripaikka tarvitaan pian omaan käyttöön”
Pakolaisten hätämajoitus leirikeskuksiin on haasteellinen kysymys myös alkavan leirikauden vuoksi.
– Lasten oma leirikesä halutaan tänä kesänä toteuttaa, koska kaksi kesää on jäänyt välistä. Mahdollisesti järjestetään myös ukrainalaisille leirejä ja suomen kielen opetusta, johtava pastori Pekka Toivainen Lahden helluntaiseurakunnasta kuvailee.
– Varauskalenteri on syksyyn saakka aivan täynnä, eli jos ukrainalaisia haluttaisiin majoittaa, meidän tulisi myös käydä aika isoja keskusteluja seurakuntaneuvostossa sen suhteen, perutaanko kaikki muu leiritoiminta, joka on pitkän koronatauon jälkeen taas saatu avattua, lapsityön johtaja Katri Salmela Helsingin Saalem-seurakunnasta kertoo.
Myös Vammalan helluntaiseurakunnan leirikausi on avautumassa.
– Keskus tulee olemaan tiukassa käytössä, jahka kevät koittaa, koordinaattori Pirjo Raunio sanoo. (AT)
