Kirkosta eroaminen on pohjoismainen ilmiö, mutta maiden välillä on isoja eroja. Vuonna 2009 Norjassa kirkosta erosi vain 10 800 jäsentä, kun luku Ruotsissa oli 73 595 ja Suomessa 43 650.
Kaikissa Phjoismaissa on luterilainen kansankirkko, johon kuuluu pyöreästi 80 prosenttia väestöstä paitsi Ruotsissa, missä luku on pudonnut lähelle 70 prosenttia. Ruotsissa kirkosta eroaa vuosittain 50 000-80 000 jäsentä ja liittymisiä on vähän.
Tällä hetkellä tuoreimmat vertailukelpoiset luvut ovat vuoden 2009 lopulta. Se osoittaa, että kirkkoonkuulumisprosentti oli korkein Tanskassa 80,9. Islannissa luku oli 79,2, Suomessa 79,7 ja Norjassa 79,4. Ruotsissa 71,3 prosenttia väestöstä kuului luterilaiseen kirkkoon.
Kutakuinkin kaikissa maissa kehityssuunta on sama. Kirkkoja vaivaa jäsenkato ja jäsenten osuus väestöstä putoaa noin prosenttiyksikön vuodessa.
Viime vuoden alustava tilasto on julkistettu vain Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa eronneita oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin talouslaman sanotaan vaikuttaneen yli 20 000 lisäyksen erolukuihin. 2010 eronneita oli Ruotsissa 55 771 ja Suomessa ennätykselliset 80 612, mikä on lukumääräisestikin suurin luku.
Pienistä eroluvuista saavat tyytyväisiä olla Tanskan ja Norjan kirkot. Siellä vuosittain kirkosta eronneiden määrä on kymmenentuhannen molemmin puolin. Tanskassa kirkkoon liittyviäkin oli noin 6500.
Luterilaisten suhteellinen osuus väestöstä kuitenkin laskee enemmän kuin kirkon jäsenmäärä, koska maahanmuuttajat edustavat muita uskontoja eivätkä norjalaiset ja tanskalaiset enää kastata lapsiaan entiseen malliin. Pääkaupungeissa vain noin puolet lapsista kastetaan kirkon jäseniksi.
Oma lukunsa on noin 250 000 jäsenen Islannin luterilainen kirkko. Sen jäsenmäärä ei ole paljon muuttunut, mutta muiden kirkkojen ja uskonnottomien määrä on kasvanut. Islantilaisista lähes 80 prosenttia kuuluu kirkkoon ja 80 prosenttia lapsista kastetaan. Muihin kristillisiin kirkkoihin kuuluu noin 10 prosenttia väestöstä.
Kastettujen määrä kertoo kirkon tulevaisuudennäkymistä. Määrät ovat kautta linjan laskussa. Tanskassa alle yksivuotiaita kastettuja oli vuoden 2009 tilaston mukaan 51 033, mikä on noin 70 prosenttia kaikista syntyneistä. Norjassa prosenttiluku on samaa luokkaa, kun pienemmän jäsenmäärän kirkossa kastettuja oli 41 920.
Ruotsin kirkon kasteluvut ovat pohjoismaista synkimmät. Vain 56 prosenttia lapsista kastetaan, kun Suomessa vielä yli 80 prosenttia vastasyntyneistä kastetaan luterilaiseen uskoon.
