Tiede-lehden artikkelissa perustellaan, miksi Raamattua ei voi nykyaikana tulkita kirjaimellisesti. Ville Auvisen mukaan perusteet ovat riittämättömät.
Raamattua on muuteltu kautta historian, eikä sitä siksi voi nykypäivänäkään tulkita kirjaimellisesti, väittää Helsingin yliopiston dosentti Juha Pakkala Tiede-lehden (4/2015) artikkelissaan Raamatun sana on niin kuin luetaan. Suomen teologisen instituutin pääsihteerin Ville Auvisen mukaan Pakkalan argumentit ovat kuitenkin hataralla pohjalla. Artikkelia on tosin vaikea arvioida, koska se on kirjoitettu niin yleistajuiseksi, että siitä ei löydy lähes minkäänlaisia perusteluita.
Tilkkutäkkiraamattu
Artikkelissaan Pakkala kirjoittaa, että sekä Vanhaa että Uutta testamenttia on historian kuluessa muokattu niin paljon, että ne nykyisissä muodoissaan ”muistuttavat tilkkutäkkiä.” Tekstiin on lisätty ja siitä on poistettu niin paljon asioita, ettei Raamatun sana enää ole Pakkalan mukaan luotettava.
Auvinen muistuttaa, että kristinusko ja kirkko pohjautuvat siihen Raamattuun, joka meillä on nyt on käytössä. Se on varsinkin Uuden testamentin osalta laadittu huolellisesti lukuisten käsikirjoitusten pohjalta. Toki Raamattua käsin kopioitaessa on tapahtunut virheitä, ja joskus tahallisiakin tekstimuutoksia. Tekstikritiikin avulla pyritään kuitenkin rekonstruoimaan alkuperäinen teksti, johon meidän Raamattumme perustuu. Siksi Pakkalan tekstin muutoksia koskevat väitteet eivät Auvisen mielestä riitä perusteeksi Raamatun virheellisyyteen.
Epämääräisiä väitteitä
– Artikkelissaan Pakkala väittää esimerkiksi, että nykyisestä Raamatusta olisi poistettu jakeet, jotka puhuvat Jahvesta auringonjumalana. Jae, joka kyllä puuttuu Vanhan testamentin kreikankielisestä käännöksestä, Septuagintasta, kuuluu: ”Salomo lausui silloin: — Herra, sinä haluat pimeän asuinsijan. Minä olen rakentanut sinulle asumuksen ikuisiksi ajoiksi” (1. Kun. 8:12-13). En ymmärrä, miten tämä viittaa Jumalaan auringonjumalana. Kaiken kaikkiaan Pakkalan argumentit artikkelissa ovat heikkoja, Auvinen arvioi.
Pakkalan pääväite artikkelissa on se, että Jahvella olisi vanhimmissa kirjoituksissa ollut vaimo, Asera, mutta se olisi myöhemmin poistettu Raamatusta teologian vastaisena. Timo Eskolan artikkelissa huomautetaan kuitenkin, ettei Pakkalan väitteellä ole pohjaa. Vanhimmat kirjoitukset, joissa Asera mainitaan, ovat ajalta, jolloin juutalaisuus ei ollut vielä uskontona vakiintunut. ”Tässä tapauksessa kyseessä voi olla mikä tahansa Jahve, sekauskontojen paikallisjumala”, Eskola kirjoittaa.
Voiko Raamattua muokata nykypäivänä?
Pakkala tulee artikkelissaan siihen johtopäätökseen, että koska Raamattua on muokattu ”läpi historian”, voi siitä nytkin karsia osia, jotka eivät sovi nyky-yhteiskuntaan.
– Mikään Pakkalan perusteista ei kelpaa syyksi siihen, että Raamattua voisi nykyään muuttaa, Auvinen vastaa yksiselitteisesti.
Raamattu pysyköön edelleen Jumalan sanana.
Lähteet: Tiede 4/2015, Juha Pakkala: Raamatun sana on niin kuin luetaan,
Timo Eskola: Onko arkeologia hakoteillä?
Kuva: Doug1021 /flickr.com
