Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Saavuttamattomat kansat – yhteinen tehtävämme

 

Nuorena kristittynä vantaalainen Markku Laakso vei evankeliumia rautaesiripun taakse ja nyt hän haastaa meidät strategiseen rukoukseen.

Markku Laakso avaa kotinsa oven. Tunnelma sisällä on rauhallinen ja kutsuva. Tänään puhutaan maailman tavoittamattomista kansoista, mutta jotta voi saavuttaa, pitää itse olla tavoitettu. Laakso tuli uskoon unen kautta.

– Lukiolaisena vuonna 1974 näin unen, jossa kävelin tietä pitkin. Oli yö ja näin valtavan valon ilmestyvän taivaalle. Valo aukesi ja sinne rullautui auki maailmankartta. Kuulin äänen: ”On tullut aika, jolloin minä erottelen vuohet lampaista.” Näin erivärisiä maita, minkä jälkeen kartta muuttui yksiväriseksi. Koin, että Jumala otti sen hallintaansa.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Tähän Laakso heräsi ja mietti, että jos tuo on totta, hän ei tuosta päivästä itse selviä.

Poikalyseossa oli aamuisin hartaus, minkä jälkeen monet jäivät norkoilemaan käytäville. Markku toivoi, että joku hänen luokkansa kolmesta uskovasta pojasta jäisi.

– Näin kävikin ja sanoin kaverille, että haluaisin jutella uskonasioista. Hän kutsui illalla varttikirkkoon. Siellä sain jutella pastorin kanssa. Hän johdatti minut uskoon.

Power Point -esityksestä se lähti

Nuorena kristittynä Laakso oli mukana kesäaktioissa ja rautaesiripun aikaisessa idäntyössä.

– Aktioissa tehtiin työtä esimerkiksi Englannin Birminghamissa pakistanilaisten maahanmuuttajien parissa.

Idäntyön keskiössä oli toisaalta vainottu seurakunta ja toisaalta evankeliumin vieminen sinne, missä sitä ei julisteta.

– Neuvostoliittoon suuntautuneen idäntyön kautta tuli itselleni alun perin ajatus saavuttamattomille kansoille evankelioinnista. Rautaesiripun takaa löytyvien monien kansojen joukossa oli myös suomensukuisia kansoja. Lähetyksessä itseäni kiinnosti aina globaali näkökulma.

Työuransa it- ja tietojärjestelmäalalla tehnyt Laakso alkoi eläkkeelle jäätyään kysellä, mitä tekisi kaikella vapautuneella ajalla.

– Tässä prosessissa koin kehotuksen työskennellä sen eteen, että saavuttamattomat kansat tavoitettaisiin. Kyselin rukouksessa, että mitä se käytännössä on, ja sain sydämelleni varsin kummallisen viestin, että pitää tehdä Power Point -esitys.

Näin Laakso pääsi syventymään saavuttamattomien kansojen kysymyksiin. Alkoi syntyä Rukous2025-kampanja.

Maailmassa on edelleen kansanryhmiä, joihin ei kuulu ainoatakaan kristittyä. Saavuttamattoman määritelmiä on kuitenkin useita. International Mission Board (IMB) pitää raja-arvona kahta prosenttia: mikäli kansasta on alle kaksi prosenttia evankelikaalikristittyjä, on kansa saavuttamaton. Kansainvälinen Joshua-projekti määrittelee kansan saavuttamattomaksi, mikäli siitä korkeintaan viisi prosenttia on kristittyjä tai kaksi prosenttia evankelikaaleja. Tällä ehdolla pyritään ottamaan huomioon nimikristittyjen ja uudestisyntyneiden välinen suhde.

– Tämän lisäksi puhutaan käsitteestä frontier (suom. rajaseutu). Rajaseutukansasta enintään 0,1 prosenttia on kristittyjä.

Saavuttamattomat Suomessa

Suuri osa tavoittamattomista kansoista on keskittynyt Intian niemimaalle. Tätä selittää monien kieliryhmien sekamelska sekä kastilaitos.

– Kieli ei ole ainoa este ihmisten tavoittamiselle Intiassa. Vaikka kaksi ihmistä puhuisivat samaa kieltä ja kuuluisivat samaan etniseen ryhmään, voi silti tulla eteen tilanteita, joissa ihmiset eivät voi olla tekemisissä, koska kuuluvat eri kastiin.

Laakson mukaan saavuttamattomia kansoja kohdatessa luottamuksellisen suhteen saavuttaminen on haasteista ensimmäinen.

– Lisäksi kysymys siitä, onko olemassa materiaalia kyseisen kansan kielellä, on keskeinen. Jos puhutaan suullisen perinteen kansoista, pitää pohtia, löytyykö jotakin audio-materiaalia.

Suurin este
saavuttamattomien saavuttamisessa
voivat kuitenkin olla kristityt itse.

– Meitä on paljon. Olemmeko itse heränneet esimerkiksi siihen, että Suomessakin on tavoittamattomia kansoja? Kuka opiskelee näiden kansojen kieliä, jotta heitä pystyisi tavoittamaan?

Viime vuosien maahanmuutto on lähettänyt monia Kristuksesta osattomia luoksemme.

– Meidän tehtävämme on julistaa heille evankeliumia, Laakso sanoo.

Kaikki lähtee kuitenkin rukouksesta, myös saavuttamattomien kansojen asiassa.

Rukous2025 -kampanja

Laakson mukaan pitkäjänteinen rukous on avain herätykseen.

– Harvoin kuulee herätyksestä, joka vain yhtäkkiä singahtaa jostakin. Taustalla on aina pitkäjänteistä rukoustyötä.

Tähän Laakso haluaa kutsua kaikkia Suomen kristittyjä Rukous2025 -kampanjan kautta. Kampanja julkaisee materiaalipaketin, jossa kutsutaan viiden vuoden ajaksi rukoilemaan maailman tavoittamattomien kansojen puolesta. Hyvin spesifitkin rukousaiheet on kerätty eri lähetysjärjestöiltä.

– On kampanjoita, joissa rukoillaan koko maailman puolesta. Koko kakkua ei tarvitse kerralla syödä. Toivon, että kampanjan kautta jokainen kristitty löytäisi itselleen sopivan palan, jossa voi olla uskollinen ja jota kantaa vuosia eteenpäin.

– Lue lisää ja tilaa rukousopas: rukous2025.fi

Kuvat: Pixabay ja Tuomas Auvinen

 
Kylvaja artikkelibanneri