Kirjoittanut
Varatuomari Marjo Anttooran ja pääsihteeri Jari Rankisen ideasta syntyi vetoomus, jonka allekirjoittajat toivovat, että maahanmuuttoviranomaiset voisivat luottaa uskonasioiden ammattilaisten arvioon siitä, onko joku kristitty vai ei.
Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankinen on yksi niistä Suomen pastoreista ja teologeista, jotka ihmettelevät sitä, miten tiukkaan tenttiin kristinuskoon kääntyneet turvapaikanhakijat joutuvat maahanmuuttoviranomaisten haastatteluissa.
– Erityisen pahalta tuntuu se, että viranomainen voi yhden tai kahden haastattelun perusteella todeta ihmiselle, ettei tämä ole kristitty.
– Uskon mitätöiminen tuottaa ahdistusta ja tuskaa kristityksi kääntyneelle ja myös sille pastorille tai teologille, joka on tehnyt rehellisesti ja perusteellisesti uskon aitouden arvioinnin.
Rankinen kertoo, että yleensä tuon arvioinnin taustalla on kuukausien mittainen ajanjakso, johon sisältyy turvapaikanhakijan käymä kastekoulu, lukuisia keskusteluhetkiä, tutustumista ja osallistumisia seurakunnan toimintaan.
– Maahanmuuttoviranomaisten kysymykset, joilla testataan uskon aitoutta, voivat olla niin haastavia, ettei niistä selviäisi monikaan itseään kristittynä pitävä suomalainen.
– Mitenköhän minulle itselleni kävisi vastaavassa haastattelussa?
Yhteistyön osoitus
Kesällä Jari Rankinen ajatteli, että pastorit ja teologit voisivat yhteistyössä yrittää vaikuttaa monen kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan vaikeaan tilanteeseen.
– Jos maahanmuuttoviranomaiset kieltävät heidän uskonsa aitouden, me pastorit ja teologit voimme olla heidän puolellaan.
Rankinen otti yhteyttä tuttuihin, joiden tiesi tehneen paljon työtä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
Asian kokivat omakseen kirkkoherra Kaisa Huhtala Porin Teljän seurakunnasta, kirkkoherra Jouni Lehikoinen Turun Mikaelin seurakunnasta sekä seurakuntapastori Mirja Lassila Hämeenlinnasta.
– Kirjoitin vetoomustekstin luonnoksen. Yhdessä muutamien muiden kanssa hioimme sen lopulliseen muotoon. Sitten ryhdyimme keräämään siihen allekirjoittajia, Rankinen kertoo.
Nyt vetoomuksessa on yli 400 nimeä.
Sen Kaisa Huhtala ja Jari Rankinen luovuttavat sisäministeri Paula Risikolle syyskuun 20:ntena.
– Olen iloisesti yllättynyt allekirjoittaneiden määrästä. Tulos on hyvä siksikin, että se saatiin kokoon noin kolmessa viikossa. Se kertoo myös, että pastorit ja teologit uskovat tällaisissa asioissa yhteistyön voimaan.
Nimensä ehtii vielä saada vetoomukseen viikon 37 aikana lähettämällä viestiä avainhenkilöille.
Vetoomuksen teksti on tämä:
”Me allekirjoittaneet olemme pastoreita ja teologeja. Toimimme eri tehtävissä mm. seurakunnissa, kirkoissa, kristillisissä järjestöissä ja oppilaitoksissa.
Tunnemme Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat kristityksi kääntyneitä. Heidät on kastettu ja he tunnustavat kristillistä uskoa. Ihminen ei näe toisen sydämeen, mutta kokemus ja koulutus auttavat tunnistamaan toisen hengellisen kaipauksen ja arvioimaan uskon aitoutta.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa turvapaikanhakijan uskon ei katsota olevan aitoa. Emme voi pitää kaikkia näitä päätöksiä oikeina. Emme tarkoita, ettei uskon aitoutta voisi arvioida ja ettei arviointia tulisi ylipäätään tehdä. Ymmärrämme, että uskon aitouden arviointi ei ole helppoa.
Toivomme yhteistyötä viranomaisten kanssa. Toivomme, että voitte luottaa myös meidän ja muiden uskonnollisten asioiden asiantuntijoiden arvioon, onko joku kristitty vai ei. Uskon aitouden arvioinnissa on perusteltua käyttää uskonnollisten asioiden ammattilaisia. Heiltä, jotka ovat olleet vasta vähän aikaan kristittyjä, ei voi vaatia liikaa. Joka on ollut muslimi ja nyt sanoo olevansa kastettu kristitty, joutuu usein maksamaan tästä kovan hinnan. Tämä voi kertoa paljon uskon aitoudesta. Vastuullista toimintaa, joka on yksi Maahanmuuttoviraston arvoista, ei ole ehdottaa ihmistä kieltämään uskonsa tai muu vakaumus, jota hän haluaa tunnustaa. Vastuullista ei ole lähettää ihmistä sinne, missä hän joutuu vainotuksi uskonsa tai muun vakaumuksensa takia.”
Todistamassa uskon lahjaa
Jari Rankinen johti viime lukuvuonna maahanmuuttajakoulutusta Karkun evankelisella opistolla.
Sen aikana hän kastoi toistakymmentä turvapaikanhakijaa kristityksi.
– Sitä ennen kävin kastekoulussa – ja muutoinkin – heidän kanssaan tärkeitä ja merkityksellisiä keskusteluja. Kuulin, miten eri tavoin heidän muslimiperheensä suhtautuivat islamista luopumiseen.
– Joissakin perheissä sanottiin, että ratkaisu on jokaisen oma, eikä se vaikuta ihmissuhteisiin. Niinkin tapahtui, että välit kristityksi kääntyneeseen katkaistiin kokonaan.
Yhdelle nuorelle miehelle suvun päämies oli antanut kuolemantuomion: ”Tiedäthän sen, että tavatessamme minun velvollisuuteni on tappaa sinut.”
– Silti Karkussa opiskellut ja kastettu sanoi, että hän tahtoo – ihmisistä huolimatta – uskoa Jeesukseen. Hän oli saanut uskon lahjan, Jari Rankinen toteaa.
