Kirjoittanut
Suomen teologisen instituutin tutkija, dosentti Timo Eskolan mukaan Kai Sadinmaan kymmenessä käskyssä kirkolle hyvää on se, että hän nostaa esiin kirkon diakonisen tehtävän.
Heikkoa on toisaalta Sadinmaan naiivi kuusikymmenlukulainen radikalismi, joka on teologisesti asiantuntematonta, Eskola kommentoi Seurakuntalainen.fi:lle.
Pastori, kirjailija Kai Sadinmaa kiinnitti tänään kymmenen teesiään Helsingin tuomiokirkon oveen. Sadinmaa peräänkuuluttaa poliittista evankeliumia. Kirkon tulee hänen mukaansa asettua radikaalisti köyhien puolelle ja kritisoida valtaapitäviä ja ”tehokkuusyhteiskuntaa”. Jeesuksen hän näkee radikaaliksi vallanpitäjien kriitikoksi.
– Sadinmaan teeseissä on hyvää ja huonoa, kuten lähes kaikissa provokaatioissa. On hyvä, jos hän nostaa esille kirkon diakonisen tehtävän. Kirkolla on lisäksi myös kutsumus puhua arvoista ja puolustaa heikkoja niissä yhteiskunnissa, joiden keskellä se elää. Siinä kaikuu Vuorisaarnan ideaali. Suomi on tällä hetkellä vahvojen arvojen armoilla, kuten useimmat ajattelevat ihmiset tietävät, Timo Eskola tunnustaa.
Heikkoa Sadinmaan teeseissä on Eskolan mukaan ”naiivi kuusikymmenlukulainen radikalismi, joka on teologisesti asiantuntematonta.”
– Hän on lukenut Terho Pursiaisensa, koska hän julistaa samalla tavalla perinteisen kristinuskon romuttumista ja kuvittelee poliittisen ratkaisun helpottavan ihmisten elämäntilannetta. Tässä hän tietenkin eroaa historian Jeesuksesta, kuten käytännössä kaikki raamatuntutkijat tietävät. Tästä seuraa samalla kiusallinen jännite Sadinmaan teeseihin, sillä hän näyttää itsekin ymmärtävän, että Jeesuksesta ei saisi valehdella, Eskola sanoo viitaten Sadinmaan ensimmäiseen käskyyn ”älä valehtele Jeesuksesta”.
”Näillä näkemyksillä voisi päästä vaikka piispaksi”
Eskolan mukaan Sadinmaa ei ole tuomassa kirkon pöydälle mitään uutta. Suomen kirkossa on Eskolan mukaan julistettu 1950-luvulta lähtien yhteiskunnallista uusmoralismia, jolla on pyritty korvaamaan ristin evankeliumi.
– Suomessa on ollut vaikea erottaa Katajanokan [jossa kirkon keskushallinto sijaitsee] teologiaa sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmasta. Tässä mielessä on hieman humoristista, että Sadinmaa kiirehtii epäilemään, saako hän teesiensä jälkeen töitä kirkosta. Näillä näkemyksillä voisi päästä vaikka piispaksi – ja on päästykin.
Kirjaimellinen tulkinta vaarallinen?
Kai Sadinmaan viimeinen käsky kuuluu ”Älä tee Raamatusta Jumalaa”. Aamulehden mukaan Sadinmaa tarkoittaa tällä seuraavaa: ”Vajavainen ihminen on kirjoittanut Raamatun. Vanhassa testamentissa Jumala käskee tappamaan naiset ja lapset pyhässä sodassa. Se ei kerro Jumalasta vaan ihmisestä. Koston Jumala on muistutus siitä, miten raadollisia olemme. Kirjaimellinen tulkinta on vaarallinen, koska se johtaa vihan uskontoon.”
Timo Eskolan mukaan tämä teesi paljastaa Sadinmaan teologisen lukutaidottomuuden.
– Hän puhuu Raamatun ”kirjaimellisesta” tulkinnasta 1900-luvun hengessä. Anteeksi vain, mutta positivismi on kuollut ja historismi on haudattu. Nykyään postliberaalit liikkeet naureskelevat menneen vuosisadan järkeisuskoville, jotka kuvittelivat Raamatun hajoavan ja aidon Jeesuksen löytyvän tekstien uskonnollisen sanoman takaa. Kuka tällaisia virheitä haluaisi enää toistella?
Eskolan mukaan Sadinmaa näyttää ymmärtäneen täysin, mitä Heikki Räisänen kirjoittaa uusimmassa kirjassaan ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat”.
– Sadinmaa toistaa Räisäsen kuvitelman siitä, että juuri opit Jeesuksen jumaluudesta, paluusta, ja hänen toteuttamastaan viimeisestä tuomiosta tuottivat Euroopassa juutalaisvainon ja Hitlerin kauhut. Tällaisen hölmöilyn avulla käännetään Jeesuksen armon evankeliumi vihan uskonnoksi. Tuodessaan tämän vääristelyn julkisen keskustelun alle Sadinmaa tekee kirkollemme kenties suuremman palveluksen kuin arvaakaan, Eskola toteaa.
Lue myös:
Pastori Kai Sadinmaa teippasi teesinsä tuomiokirkon oveen
