Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Sadonkorjuujuhlat virittävät kiitollisuutta

 

Kuva: Kotimaiset kasvikset ry

Monet seurakunnat pitävät näinä aikoina sadonkorjuujuhliaan. Vetelin kirkkoherran, Vesa Parpalan, mielestä ne muistuttavat nykyajan ihmistä tärkeistä asioista.

Kirkkoherra toteaa, että kristillisessä uskossa kiitos sadosta Jumalalle on kulkenut sukupolvesta toiseen. Hänen äitinsä teki monien muiden tavoin leipätaikinaan ristin merkin:

Se on ja on ollut yksi tapa kiittää Jumalaa sadosta. Leipä on Jumalan viljaa. Kun kristitty siunaa ruuan vaikka vain hiljaa mielessään tai tekee ristinmerkin ennen kuin aloittaa syömisen, hän osoittaa näin kiitoksen Jumalalle.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Suomessa on edelleen neljä vuotuista rukouspäivää.

Minulla on se tuntuma, että ne ovat menettäneet merkitystään. Elämme aikaa, joka nostaa ihmisen ja hänen mahdollisuutensa keskiöön; Jumalaa sadosta kiittäminen on unohtumassa. Ihminen on myös etääntynyt luonnosta ja siitä, mistä ruoka tulee.

Sadonkorjuujuhla on yksi näkyvä tapa viestiä sitä, että Jumalaa on viime kädessä kiittäminen sadosta ja siitä hyvästä, mitä meillä on. Oli sato sitten niukka tai runsas, syvimmiltään se on Jumalan lahjaa.

Hänestä on tärkeää, että seurakunnat viettävät sadonkorjuujuhlia.

Maanviljelijän poikana en malta olla sanomatta lupausta, joka maanviljelykseen liittyy: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu…” (1. Moos. 8:22)

 

Raamatun ja virsien sanomaa

Sadonkorjuujuhlan juuret ovat Parpalan mukaan Vanhassa testamentissa:

Esimerkiksi Toisessa Mooseksen kirjassa annetaan kehotus: ”Pidä myös elonleikkuujuhla, kun leikkaat ensimmäiset tähkät peltoon kylvämästäsi viljasta, sekä korjuujuhla vuoden päättyessä, kun korjaat hedelmätarhojesi sadon. ” (2. Moos 23.16)

Ihminen kyntää, muokkaa, lannoittaa ja kylvää, mutta kasvu ja sadon saaminen on Jumalan varassa. Virressä 462 lauletaan Jumalaan liittyen: ”Hän säät ja ilmat säätää… ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa.”

Jumalan keskeisyyttä kasvussa ja sadon saamisessa tuo esiin myös Psalmi 104:

”Sinä juotat vuoret korkeuksien vesillä, ja maa kantaa sinun töittesi hedelmää. Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi.”

 

Juhlan kunniaksi uutispuuroa

Evankelis-luterilaisten seurakuntien ilmoituksista löytää näinä aikoina paljon merkintöjä tulevista sadonkorjuujuhlista.

Esimerkiksi Helsingissä Vartiokylän seurakunta viettää sadonkorjuujuhlaa Puotilan kartanon ja kappelin alueella 3.9.

Tampereella Levonmäen seurakuntatalossa juhla on 18.9.

Pirkkalan Vanhassa kirkossa sadonkorjuujuhlaa vietetään puolestaan 1.10. ja samana päivänä Kangasniemenkin seurakunnassa, jolloin siellä on tarjolla myös uutispuuroa.

Vetelin seurakunnassa on tänä syksynä ainakin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen elojuhla 24.9., jonka perustana on juuri kiitollisuus sadosta. Sama teema on ollut menneinä vuosina maataloustuottajien kanssa pidetyissä kirkkopyhissä, Vesa Parpala kertoo.

Vesa Parpala työskentelee Vetelin kirkkoherrana. Kuva: V. Parpalan arkisto