Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Sammeli Juntunen ehdolle Espoon piispanvaaliin – ”Juntunen on ehdokkaista teologisesti vahvin, ja hän ymmärtää mikä kirkko on”

 

Jouni Turtiainen (vas.), Marja-Leena Sarjaja ja Juha Vähäsarja luovuttivat vaaliasiakirjat lakimiesasessori Sari Anetjärvelle. Kuva: Petri Vähäsarja.

Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen (s. 1964) on Espoon piispanvaalin neljäs ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään 9.8.

Juntusen vaaliasiakirjat veivät tuomiokapituliin valitsijayhdistyksen edustajat kirkkoherra Jouni Turtiainen, psykoterapeutti Marja-Leena Sarjala sekä rehtori Juha Vähäsarja.

Sarjala tukee Juntusta, koska ”Juntunen ymmärtää, mikä kirkko on”.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

– Kirkko on Kristuksen kirkko, eikä esimerkiksi ”minun kirkkoni”, kuten tulevien seurakuntavaalien teema kuuluu. Juntusen ajattelussa tulee esiin juuri se, että kirkko on annettu eikä itse räätälöity. Juntunen erottuisi edukseen Raamatun tuntevana piispana. Raamattu on hänelle rakas, Sarjala perustelee.

Turtiainen katsoo, että Juntusen Raamattu-keskeisyys on näkynyt muun muassa Juntusen työskentelyssä Savonlinnan seurakunnassa.

– Kirkkoherroilla on vastuullaan runsaasti byrokraattisia tehtäviä, mutta Juntunen on jatkuvasti huolehtinut omalla panoksellaan myös perusseurakuntatyöstä ja opettanut seurakuntalaisille Raamattua. Se on kaiken pohja, koska jos ihmiset eivät tunne Raamattua, heidät on helppo ohjata väärille urille. Yksi tällainen asia on avioliittokysymys.

– Muihin ehdokkaisiin nähden Juntunen on profiloitunut kirkon teologian puolustajana. Pitkän yliopistouran jälkeen Juntunen halusi seurakuntatyöhön siksi, että voisi soveltaa oppimaansa käytännössä. Ehdokkaista hän on teologisesti kokenein, Turtiainen arvioi.

– Juntusen puheenvuorot kirkolliskokouksessa ovat olleet vakuuttavaa seurattavaa. Hän ei ole koko ajan äänessä, mutta kun hän puhuu, asia on painavaa. Juntunen on rohkeasti puolustanut Raamattuun perustuvaa kristillisyyttä, Vähäsarja jatkaa.

942 äänioikeutettua

Espoon piispanvaalin ehdokasasettelu alkoi 21.6. ja päättyy 21.8.2018 klo 16. Oikeus asettaa ehdokas piispan vaalissa on valitsijayhdistyksellä, jonka muodostaa vähintään 30 tässä vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Vaalissa äänioikeutettuja on lähtökohtaisesti 942. Äänioikeutetuista puolet on Espoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikot. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Espoon hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet loput äänioikeutetut suhteessa seurakuntien väkimääriin.

Espoon piispanvaali järjestetään rovastikunnittain 8.10. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.11.

Uusi piispa vihitään virkaansa 10.2.2019 Espoon tuomiokirkossa. Espoon piispana toiminut Tapio Luoma aloitti arkkipiispan tehtävässä kesäkuun 2018 alussa.

Aiemmin piispanvaaliin ehdolle on asetettu Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori, pastori Kaisamari Hintikka ja johtava oppilaitospappi ja kisapappi, rovasti Leena Huovinen sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma.

 
Artikkelibanneri perussanoma