Sanan Suvipäivien avajasissa aiheena oli maahanmuutto

Sanan Suvipäivät alkoivat Kangasalla maahanmuuton teeman ympärillä. Aihetta käsiteltiin avajaisillassa ja seurakuntaseminaarissa.

Sanan Suvipäivien avajaisillan Sana-Forumissa Heli Karhumäen (vas.) ja Kalle Virran (oik.) vieraina olivat Tornion kirkkoherra Martti Puontila, kansliapäällikkö Päivi Nerg ja Eero Junkkaala keskustelemassa pakolaisuudesta ja maahanmuutosta.

Tornio oli viime syksynä portti Suomeen tuhansille turvapaikanhakijoille. Tilanne yllätti paikkakunnan. Puontila kertoi saaneensa puhelinsoiton kesken hautajaisten, että seuraavana päivänä on tulossa suuri määrä turvapaikanhakijoita ja heidän vastaanottamisessaan tarvitaan apua.

Tulijoita alkoi tulla täysiä linja-autokuormallisia. Heille tarjottiin tuhansia voileipiä, teetä, mehua. Seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät olivat aktiivisesti mukana auttamassa.

– Motiivi ja syy auttaa nousee kiitollisuudesta siitä mitä itse olen saanut Jumalalta ja toisilta ihmisiltä, Puontila totesi. Auttamiseen vaatii jo Raamatun selvä opetus, kultainen sääntö, laupiaan samarialaisen vertaus, Vanhan testamentin ohjeet muukalaisen kohtelemisesta ja vakavat sanat siitä, että sen mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä lähimmäistemme hyväksi, olemme tehneet Jeesukselle.

Puontila kertoi saaneensa myös ennen näkemättömän runsaasti arvostelua ja vihapostia seurakunnan toiminnasta.

– On ollut surullista kohdata aggressiivisen vihamielinen suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja myös heidän auttajiaan kohtaan. Mutta myös myötätunto on lisääntynyt ja asenteet ovat muuttuneet myötämielisemmiksi, kun ihmiset ovat oppineet tuntemaan tulijoita ja heidän tilannettaan.

Sisäasiainministeriössä Päivi Nerg näkee työssään maahanmuuton todellisuuden toiselta puolelta.

– Virkamiesten on tehtävä päätökset ja toimittava lakien ja asetusten mukaan ja kustannustehokkaasti. Päätösten kohteina ovat ihmiset ja heidän elämänsä tragediat. Se on myös virkamiesten tunteita koetteleva ristiriitatilanne.

– Nyt haasteina ovat miten sijoitetaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja miten ohjata kielteisen päätöksen saaneet eteenpäin. Tärkeä kysymys on myös perheiden yhdistäminen, perhe tuo turvallisuutta ja vakautta.

– Ihmisten pelot ja ennakkoluulot ovat ymmärrettäviä, mutta kristittyinä kutsumuksemme on auttaa, Junkkaala totesi. – Uskon, että Jumala on tuonut pakolaiset Eurooppaan sieltä minne me emme pääse. Voimme osoittaa heille Jumalan rakkautta täällä.

Vastalääke pelkoon on oma taustan ja uskon tunteminen

Maahanmuuttoa käsiteltiin laajemminkin Suvipäivien avajaispäivänä seurauntaseminaarissa, joka tarjosi faktatietoa ja kokemuksia maahanmuuttajien kohtaamisesta. Alustajina olivatmuiden muassa Päivi Nerg ja Martti Puontila.

Nerg muistutti, ettei pakolaisuus ole ohimenevä ilmiö maailmassa. Edessäpäin on vielä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuoma pakolaisuus.

– Euroopassa tunnistetaan se, että tämä tulee olemaan pysyvä olotila, mutta sitä ei haluta enää ottaa vastaan kaoottisena, vaan mietitään miten vastuuta voidaan kantaa tulijoista.

Suomeen tuli viime vuonna noin 32 000 turvapaikanhakijaa,alaikäisiä yksin tulleita lapsia oli 3000. Aikuisista noin 10 000 tulee saamaan myönteisen turvapaikkapäätöksen.

– Heidän kotouttamisessaan yhteistyö myös kirkon ja seurakuntien kanssa on tärkeää. Seurakunnat ovat kiitettävästi kantaneet eri tavoin vastuuta, Nerg totesi.

Maahanmuuttotilanne on synnyttänyt suomalaisissa pelkoja. Vastalääke pelkoon ja myös sen synnyttämään vihapuheeseen on oman taustan ja uskon tunteminen. Dialogia varten on tunnettava oma uskonnollinen identiteetti, kristinuskon ja hengellisen elämän lukutaidon opettaminen kouluissa ja seurakunnissa olisi ensiarvoisen tärkeää, seminaarissa todettiin.

– Seminaari oli ajankohtainen,se antoi taustaa tilanteeseen, diakonissa Marjatta Palola Kolarin seurakunnasta totesi. Saimme taustaa taustatieoja ja suuremman kuvan tilanteesta. Se on täräkeää, kun siellä paikallistasolla teemme pienen joukon keskellä työtä.

Oriveden lähetyssihteeri Sari Valkeajoki kertoi, että Orivedellä tuli paljon vapaaehtoisia mukaan auttamaan. Syntyi hyviä ystävyyssuhteita. Kun vastaanottokeskus suljettiin, nähtiin paljon surullisia eroja. Orivedellä kaikki meni hyvin ja yhteys tulijoihin oli myönteinen.

Itse saimme paljon enemmän kuin annoimme, Valkeajoki totesi.