– Erityisesti klassista kristinuskoa tunnustavien kristittyjen sanan- ja uskonnonvapaus on Suomessa ja yleisemminkin länsimaissa uhattuna, toteaa Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n puheenjohtaja Santeri Marjokorpi.
Vielä 1990-luvulla kristityt saivat vapaasti ilmaista näkemyksensä esimerkiksi avioliitosta, koska suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys tästä asiasta.
– Ennen kaikille selkeästä avioliittokäsityksestä on tullut puolittain tabu. Jos ilmaisee klassisen kristillisen näkemyksensä avioliitosta, voi saada hirveät vihat päällensä, toteaa Marjokorpi.
Syrjivä liberalismi
Luulisi, että nykyisenä modernina aikana saisi esteettömämmin kuin ennen edustaa vapaasti ja julkisesti ideologiaansa ja uskontoaan, mutta näin ei aina ole.
– Ylipäätään Suomessa yleinen sanomisen ilmapiiri on kiristynyt. Se näkyy siten, ettei monissa kysymyksissä haluta kuulla eri mieltä olevia näkökantoja eikä niille anneta julkista tilaa.
– Usein käy niin, että mitä enemmän markkinoidaan liberaaliudella ja suvaitsevaisuudella, niin sitä tiukempi on kontrolli sen suhteen, mitä saa sanoa. Vain tietyt ajatusmallit nykyisen liberalismin vallitessa ovat sallittuja.
Kristillinen yhtenäiskulttuuri on murentunut
Länsimaissa on siirrytty myönteisestä asenteesta neutraalin kautta kielteiseen suhtautumiseen kristinuskoon.
– Ainakin suurilla paikkakunnilla kristillinen yhtenäiskulttuuri on kadonnut. Toiset ajatukset ja ideologiat ovat korvanneet sen. Tällainen kulttuurin muutos aiheuttaa väistämättä kitkaa. Erilaiset ajatukset kamppailevat toisiaan vastaan.
– Kansanedustaja Päivi Räsänen on joutunut keskeiseksi osaksi tätä muutosta. Hänet on Raamattukäräjien myötä laitettu ”tikun nokkaan”. Myös Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola on saanut osansa tästä kyseenalaisesta asemasta, Marjokorpi kiteyttää.
Räsänen ja Juhana Pohjola ovat valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen aloitteesta syytettyinä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen on muun muassa lainannut suoraan Raamattua, ja Pohjola on Lähetyshiippakunnan nettisivuilla julkaissut Räsäsen pamfletin, jossa tuodaan esiin Raamatun näkemykset avioliitosta ja homoseksuaalisuudesta.
– Valtakunnansyyttäjällä on varmaankin intressinä sinetöidä oikeuslaitoksen kautta kulttuurissamme vallitsevat uudet seksuaalieettiset näkemykset.
Cancel-kulttuuri on rantautunut myös Suomeen
Yhdysvalloista Eurooppaan on levinnyt cancel- eli vaientamiskulttuuri. Sen avulla pyritään vaientamaan sellaiset ajattelutavat, jotka eivät sovi yhteen yhteiskunnassa vallitsevan ideologian kanssa.
– Jopa kansankirkon sisällä pyritään vaientamaan esimerkiksi avioliittokysymyksessä perinteisellä kannalla olevia työntekijöitä. Jos viranhaltija kirjoittaa tällaisesta näkemyksestä julkisesti, niin hänen esimiehelleen valitetaan asiasta. Tavoitteena on saada asianomaiselle potkut työstään. Tällainen toiminta pelottaa ihmisiä, niin ettei kukaan uskalla tuoda esiin omia todellisia mielipiteitään puhumattakaan siitä, että uskaltaisi puolustaa huonoon valoon joutunutta työtoveria.
– Vaientamiskulttuuri on vallankäyttöä, jonka avulla pyritään hiljentämään toisinajattelijat. ”Väärinajattelijasta” saatetaan tehdä julkisen kohun keskipiste. Tämä aiheuttaa asianosaiselle kovan paineen.
Marjokorven mukaan cancel-kulttuurin tarkoitus on se, että ihmiset sensuroisivat itseään ja puhuisivat vain sitä, mikä on yleisesti hyväksyttävää.
– Cancel-kulttuurissa pyritään siihen, että ”väärät” mielipiteet saadaan piilotettua tai poistettua työpaikoilta ja julkisesta tilasta. Tällaisen ilmapiirin vallitessa kristityt helposti vaikenevat omista ajatuksistaan. Syntyy itsesensuurin ilmapiiri.
Valtakunnansyyttäjän näkemyksiä
Santeri Marjokorpi oli kuuntelemassa 24.1.2022 käytyjä Raamattukäräjiä.
– Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan moraalittomuudesta puhuminen homoseksuaalisten tekojen kohdalla on solvaavaa. Vaikka tällaiset kannanotot perustuvat Raamattuun, niin silti ne ovat hänen mukaansa kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Toiviaisella on synti-käsitteestä kristittyjen näkemyksistä poikkeava käsitys.
– Valtakunnansyyttäjä esitti, että jonkin teon nimittäminen synniksi on pahempaa solvaamista kuin rikokseksi kutsuminen.
– Tällä tavalla pyritään kitkemään kokonaan pois puhe synnistä. Kuitenkin synti- käsite on kristinuskon perusasioita. Synti on kristillisen määritelmän mukaan asia, joka erottaa meidät Jumalasta, Marjokorpi kertaa.
Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n näkemyksen mukaan millään oikeusasteella ei ole oikeutta määritellä sitä, mitä kristityt pitävät syntinä, tai mikä kristinuskon mukaan erottaa ihmisen Jumalasta.
– Synti on täysin uskonnollinen käsite. Siihen puuttuminen loukkaa uskonnonvapautta huomattavasti.
– Lisäksi ihmiskuvasta muodostuisi aivan mahdoton, jos pitäisi syyttäjän mukaisesti ajatella, että ihmisen olemuksen ja tekojen välille ei saisi tehdä jakoa, kuten kristinuskossa tehdään. Oikeastaan ihmisten kanssakäymisestä tulisi lähes mahdotonta, jos ihminen pitäisi samaistaa pelkästään hänen tekoihinsa.
Tuhannen jäsenen rajapyykki saavutettu
Alun perin yhdistys perustettiin tukemaan Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan oikeusprosessia. Nykyisin sillä on muitakin tehtäviä, mutta koska oikeudenkäynti edelleen jatkuu hovioikeudessa, painottuu yhdistyksen toiminta tähän suuntaan.
Vajaan vuoden kuluttua perustamisestaan saavutti Sanan- ja uskonnonvapaus ry tuhannen jäsenen rajapyykin.
– Vaikka jäsenet ovatkin yksityishenkilöitä, on hallitukseen pyritty pyytämään väkeä sillä tavalla, että siinä olisi mahdollisimman laaja edustus erilaisia kristinuskon suuntauksia ja kristittyjä. Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu yksitoista jäsentä. Soili Haverinen toimii varapuheenjohtajana.
Yhdistys on ihmisoikeusjärjestö. Se pyrkii monin tavoin edistämään ja valvomaan sanan- ja ukonnonvapauden toteutumista Suomessa. Erityisesti yhdistys kantaa huolta siitä, että ihmisillä olisi vapaus ilmaista ja harjoittaa Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja vakaumusta. Järjestö pyrkii valvomaan sitä, että ihmiset saavat julistaa ja julkaista Raamatun tekstejä. Lisäksi yhdistys kantaa huolta vanhempien oikeudesta varmistaa lapsilleen oman uskonnollisen ja aatteellisen vakaumuksen mukaisen kasvatuksen toteutumisen.
– Jäseneksi pääsee kuka tahansa, joka kannattaa yhdistyksen toimintatarkoitusta, toteaa Marjokorpi.
Tulevaisuuden näkymät
Lähitulevaisuudessa tilanne sanan- ja uskonnonvapauden suhteen on haastava.
– Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan tapaukset eivät varmaankaan ole viimeisiä asioita, joita tulee yhdistyksemme kentälle.
– Järjestön tehtävät voivat jopa laajentua. Kehitys yhteiskunnassa on niin nopeaa, että on hyvin vaikeaa arvata, mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Järjestöä saatetaan tarvita jollain sellaisella alueella, mitä tällä hetkellä kukaan ei osaa aavistaa.
Marjokorpi toivoo, että sanan- ja uskonnonvapauden uhanalaisuus olisi ohimenevä ilmiö.
– Ehkä parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua nyt vallitsevalle tilanteelle vähän hymyillään ja ehkä hieman kauhistellaankin samaan tapaan kuin nyt ihmetellään taannoista suomettumista. Ehkä silloin ihmetellään sitä, että Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola joutuivat jopa oikeuteen puolustamaan kristittyjen sananvapautta. Toivon, että tilanne tulee normalisoitumaan.
Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n puheenjohtaja Santeri Marjokorpi toivoo, että kristityt käyttäisivät sananvapauttaan ja olisivat aktiivisia keskustelijoita.
– Jos kristityt eivät käytä tätä laissa annettua vapauttaan, se lähes automaattisesti kapenee. Sananvapauden käyttäminen on juuri nyt hyvin tärkeää. Toivon, että Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan tapaukset herättävät kristityt näkemään sanan- ja uskonnonvapauden merkityksen.