Kirjoittanut
Sari Essayahin mukaan peruskouluissa ollaan liian säikkyjä ”yksittäisten vanhempien masinoimien kampanjoiden” uskontokriittisiä asenteita kohtaan. KD:n puheenjohtaja kehottaa rehtoreita tutustumaan perustuslakivaliokunnan linjauksiin.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, ettei peruskouluissa osata tai ymmärretä tukeutua perustuslakivaliokunnan viime vuonna vahvistamaan linjaukseen. Perustuslakivaliokunnan huhtikuisen mietinnön mukaan esimerkiksi virret voivat vastaisuudessakin kuulua koulujen kevät- ja joulujuhlien ohjelmistoon.
– Julkinen keskustelu on mennyt sellaiseksi, että usein riittää vain yhden vanhemman yhteydenotto tai jonkinlainen sosiaalisessa mediassa masinoitu kampanja koulua kohtaan tai useampi masinoitu puhelinsoitto rehtoreille, jossa kysytään, että miksi näin on, niin ihmiset säikähtävät ja pelästyvät, hämmästeli Sari Essayah Radio Dein puoluejohtajatentissä tänään perjantaina.
Perustuslakivaliokunnan kanta on pysynyt kuluvalla vuosikymmenellä jokseenkin muuttumattomana. Valiokunnan mukaan koulujen juhlatilaisuuksissa ei esimerkiksi virsien laulamista voida pitää uskonnon harjoittamisena. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että muitakin uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin.
– Olen huomannut, että on paljon tietämättömyyttä siitä, miten näissä tilanteissa oikeasti pitäisi menetellä. Opetushallitus on viime vuoden alussa joutunut linjaamaan uudestaan, millä tavalla varhaiskasvatuksessa on mahdollista jatkaa seurakuntien ja kuntien varhaiskasvatuksen yhteistyötä, arvioi Essayah Radio Dein vaalitentissä.
– Sielläkin noudatetaan aivan samalla tavalla näitä perustuslakivaliokunnan linjauksia, kristillisdemokraattien puheenjohtaja tulkitsi kannustaen kouluja ja päiväkoteja välttämään liian varovaista otetta kristillisten traditioiden esille tuomisessa.
”On tärkeää, että takaamme enemmistölle oikeuden osallistua oman kulttuuripiirinsä kristillisiin traditioihin.”
Essayah pitää uskonnonvapauden näkökulmasta tärkeänä, että vanhemmilla on täysi oikeus päättää, osallistuuko lapsi koulun tai päiväkotiryhmän mukana esimerkiksi vierailuun kirkossa järjestettävään tilaisuuteen. KD:n puheenjohtajan mielestä hakoteillä ollaan silloin, jos yksittäisten vanhempien uskontokriittisyys vaikuttaa enemmistön mahdollisuuksiin vierailla seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa.
– On todella tärkeää, että positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta lähestymme näitä kysymyksiä ja takaamme enemmistölle oikeuden ja mahdollisuuden osallistua oman kulttuuripiirinsä kristillisiin traditioihin.
– Kristillisiin juhliin kuuluvat traditiot Enkeli taivaan [-virsi], joulukuvaelma ja keväällä laulamamme Suvivirsi ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä ja kuukuvat koulun juhliin. Ne eivät tee juhlasta uskonnonharjoittamista. Siinä mielessä voi ajatella, että myöskin niille lapsille, jotka tulevat toisen kulttuurin tai uskonnon piiristä, on tärkeää, että he näkevät, minkälaisia arvoja suomalaisessa kulttuurissa halutaan pitää yllä ja siirtää seuraaville sukupolville.
”Kristillisiä arvoja halutaan työntää yhteiskunnan marginaaliin.”
Sari Essayah korosti Radio Dein puheenjohtajahaastattelussa moniarvoisuuden tarkoittavan eri asiaa arvottomuus.
– Ikävä kyllä kristillisiä arvoja halutaan työntää yhteiskunnan marginaaliin. On ruvettu puhumaan neutraaleista tiloista ja muuta tämäntyyppistä keskustelua. Eihän meillä ole olemassakaan sentyyppistä arvotyhjiötä. Jokaisella ihmisellä on olemassa omat arvonsa ja ideologiansa.
Essayah näkee Suomen nykyisessä keskustelukulttuurissa yhtäläisyyksiä Yhdysvaltain polarisoituneeseen keskusteluilmapiiriin.
– Meidän täytyy oppia keskustelemaan toinen toistemme kanssa ja kunnioittaa uskonnonvapautta ja omantunnonvapautta. Jos ajatellaan Suomen kulttuuriperintöä, tämän maan historia rakentuu kristillisille arvoille.
Radio Dein puoluejohtajatentissä KD:n keulakuva paalutti länsimaisen demokratia- ja ihmisoikeuskäsitysten perustukset kristinuskon juurille.
– Me kristillisen kulttuurin keskellä marinoituneet ihmiset emme edes ymmärrä, miten suuresti ihmisoikeudet ja demokratia-ajatukset nousevat Raamatun ihmiskuvasta ja kristillisestä arvoperinteestä.
