Kirjoittanut
Väestöliitto teki tutkimuksen yhteistyössä järjestön kanssa, joka kuvaa tarkoituksekseen ”vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin”.
Väestöliitto ja Sateenkaariperheet ry tekivät sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista kartoituksen, jonka mukaan suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti vähintään yhtä hyvin kuin valtaväestön lapset ja nuoret. Huolenaiheeksi nostetaan ympäristön kielteinen suhtautuminen sateenkaariperheisiin.
Selvitystä kuvataan ensi kertaa Suomessa tehdyksi laajaksi tutkimukseksi, joka koskee sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointia. Tutkimusaineistona kartoituksessa on 17 haastattelua, jotka tehtiin 7–10-vuotiaille lapsille, sekä 88 kyselylomaketta, jotka 8–18-vuotiaat vastaajat täyttivät.
Raportissakin myönnetään aineiston pienuus ja todetaan, että 17 lapsen haastattelut tarjoavat kuvailevaa tietoa sateenkaariperheiden lapsista. Samalla väitetään, että yhdistettynä 88 kyselylomakkeeseen materiaali olisi yleistettävissä.
Kartoitus tehtiin yhteistyössä Sateenkaariperheet ry:n kanssa. Yksi tutkijoista työskentelee järjestössä, ja tutkimuksen johtajaksi esitellään järjestön toiminnanjohtaja. Myös vastaajat sekä haastateltavat löytyivät Sateenkaariperheet ry:n kautta.
”Osallistujat olivat väistämättä valikoituneita, koska he kuuluivat Sateenkaariperheet ry:n kesäleirille osallistuviin perheisiin tai olivat järjestön tiedotuksen kautta tavoitettuja”, raportissa myönnetään.
”Lapsi on lojaali vanhemmalleen”
– Lasten haastatteleminen on problemaattista esimerkiksi siitä syystä, että lapsi on taipuvainen vastaamaan vanhemman toiveiden mukaisesti, kertoo kehityspsykologi Päivimaria Kuivamäki.
Hänen mukaansa lapsi aistii ympäristöstä, mitä häneltä toivotaan. Tämä näkyy esimerkiksi huostaanottotapauksissa. Kun lapselta kysytään, missä hän haluaa asua, vastaus voi vaihdella ympäristön mukaan. Biologisten vanhempien kodissa tai heidän ollessa läsnä lapsi todennäköisesti vastaa, että haluaa pysyä biologisten vanhempiensa kanssa. Jos kysymys esitetään sijaisvanhempien kodissa tai heidän läsnäolessaan, tämä ohjaa lapsen vastausta ja hän vastaa, että haluaa asua näiden kanssa.
Lapsen lojaalius vanhempiaan kohtaan myönnetään myös kartoituksen raportissa:
”Vaikeutena perheaihetta koskevissa tutkimuksissa on väistämättä, että perheen haasteita voi olla hankala tutkia muun muassa lojaaliuskysymysten vuoksi. – – Haastateltujen puhumiseen voi vaikuttaa haluttomuus liittää maan perhemuotoon mitään kielteistä kritiikin pelossa. Sateenkaariperheen jäsenet voivat kokea, että heillä tai heidän perheellään ei saa olla ongelmia kuten muilla perheillä, jotta ongelmien syyksi ei nähtäisi perhemuotoa.”
Kuivamäki on samoilla linjoilla.
– Mitä vaikeampia asioita kysytään ja mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän tarvitaan muuta materiaalia haastattelujen rinnalle.
Lisäaineistoa saadaan esimerkiksi havainnoimalla lasta erilaisissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi koulussa, terveydenhoitajalla tai päiväkodissa sekä keräämällä palautetta lapsesta.
8–18-vuotiailta vastaajilta saatiin 88 kyselylomaketta. Kartoitukseen vastaamiseen alle 15-vuotiaan nuoren tuli saada vanhemman suostumus, ja vanhemmat ilmoittivat heidät tutkimukseen. On siis todennäköistä, että näissä perheissä keskusteltiin kyselystä ennen lapsen tai nuoren osallistumista siihen.
Vinoutunutta aineistoa ei voi yleistää
Yleisesti tutkimuksen teossa painotetaan tiettyjä seikkoja: satunnaisotantaa ja aineiston riittävää laajuutta. Lisäksi tuloksia tulee myös verrata samanlaisissa olosuhteissa kerättyyn aineistoon, jossa samat kysymykset kysytään verrokkiryhmältä. Alaikäisten haastatteluissa tutkijoita velvoittavat vielä eettiset ohjeet, joiden mukaan lapselle ei saa esittää kysymyksiä, jotka voivat aiheuttaa stressiä.
Nämä tutkimuksen perusteet ovat kyseisessä kartoituksessa vinoutuneet.
Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n tekemässä kartoituksessa kyselylomakkeiden tuloksia verrattiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Arvioitavaksi jää, kuinka paljon vähemmistöön kuuluvan perheleirin tunnelma ja vanhempien läsnäolo vaikuttivat lasten vastauksiin. Ainakin se on poikennut koululuokissa toteutettujen Kouluterveyskyselyjen vastaamisympäristöstä.
