Kirjoittanut
Viestinnän kehityksen eri vaiheet savitauluista satelliitteihin ovat tarjonneet aina myös uuden välineen Jumalan sanan leviämiselle. Kommunikaatiolla ja teologialla on vahva yhteys.
Saksalainen Johannes Heinrichs on todennut, että koko kristinuskoa voidaan teologisesti tulkita sekä Jumalan ja ihmisen että ihmisten keskinäisen kommunikaation uskontona. Eräässä pöytäpuheessaan Martti Luther sanoi, ettei ole mitään suurempaa kuin voida uskoa, että Jumala puhuu kanssamme.
Raamattu on Jumalan puhetta, mutta se kertoo myös kuinka Jumala on puhunut ihmisille. Jumalan puhe olisi jäänyt vain pienen ryhmän tiedoksi, ellei sitä olisi kyetty välittämään eteenpäin. Tarvittiin kirjoitustaito. Egyptiläiset keksivät hieroglyfit ja nykyisen Irakin alueella keksittiin nuolenpääkirjoitus.
Kirjoitustaito levisi ja syntyi erilaisia tapoja kirjoittaa. Jumalan puhetta ryhdyttiin kirjoittamaan muistiin. Viestintätutkija Walter J. Ongin mukaan länsimaiden historian ensimmäinen suuri viestintäteknologinen murros tapahtui siirryttäessä puhutusta sanasta kirjoitettuun. Tarvittiin Jumalan puhe ja väline.
Aika oli täyttynyt ja Jumala lähetti Poikansa
Paavali kuvaa Vapahtajan tuloa maailmaan ajan täyttymisenä Jumalan suunnitelmassa: ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.” (Gal. 4:4). Jumalan pelastussuunnitelmassa täyttyi säädetty aika. Johannes ilmaisee saman todeten, että Jeesuksessa Kristuksessa Sana tuli lihaksi (Joh. 1:14).
Paavalin kirjoituksen voi ymmärtää myös siten, että jotain oli täyttynyt ympäröivässä maailmassa. Ympäristö ja rakenteet evankeliumin julistukselle olivat valmiit.
Rooman valtakunnan suuruuden aikaan olot olivat vakiintuneet ja pääosin rauhalliset. Liikenneyhteydet olivat hyvät ja kielenä kreikka, jota suurin osa ihmisistä ymmärsi. Oli siis olemassa yhteisiä välineitä, jotka loivat edellytyksiä evankeliumin leviämiselle. Tarvittiin ilosanoma Kristuksesta ja väline.
Keskiajalla kirkko toimi uutistoimistona. Yhteinen kieli oli latina, jota pystyivät puhumaan ja kirjoittamaan kaikkien maiden oppineet. Latinankielinen tieto oli tavalliselle kansalle kuitenkin vain mystistä mutta kunnioitettavaa puhetta.
Reformaatio oli mediatapahtuma
Lokakuussa 1517 Martti Luther julkaisi 95 teesiään, jotka tähtäsivät katolisen kirkon uudistamiseen. Lutherin kirjallinen tuotanto ei jäänyt vain teeseihin. Mark U. Edwards Jr:n mukaan vuosina 1500–1530 viidennes Saksassa julkaistuista pamfleteista oli lähtöisin Lutherin kynästä. Ne olivat ensimmäinen laaja joukko julkaisuja, jotka hyödynsivät Johannes Gutenbergin kehittämää kirjapainotaitoa. Luther itsekään ei ymmärtänyt, että kyseessä oli ensimmäinen uudenaikainen mediatapahtuma, jolla oli yhteiskuntaa ja kulttuuria muuttava vaikutus.
Pöytäpuheissaan Luther totesi kirjapainotaidon merkitsevän Jumalan äärimmäistä lahjaa ja viimeistä lepattavaa liekkiä ennen maailmanloppua. Ilman kirjapainotaitoa ei olisi saavutettu yhtä nopeasti yhtä suuria kansanjoukkoja eri puolilla Eurooppaa. Väline edesauttoi maailman ja kristillisyyden muuttumista.
Reformaation keskeinen periaate oli, että jokaisen tuli saada itse tutustua Jumalan sanaan omalla kielellään. Raamatun tekstin omakohtainen lukeminen ja uskonnollisen peruskirjallisuuden saatavuus kansankielellä edisti lukutaitoa ja laajensi kansanopetuksen mahdollisuuksia. Jopa lukutaidottomille julkaistiin uusia, kuvallisia ja havainnollisia lentolehtisiä.
Jumalan puhetta eetterissä
Larry W. Poland on tehnyt havainnon, että koko ihmiskunnan historian valossa kaikki uusimmat viestimet, Gutenbergin painokonetta lukuun ottamatta, on keksitty viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Niiden uutuus asettaa ennennäkemättömiä haasteita kirkon viestinnälle. Samalla niiden suomat mahdollisuudet ovat valtavat.
Viestinnän historian kolmas käännekohta oli, kun 1860-luvulla skotlantilainen fyysikko James Clerk Maxwell yhdisti siihenastisen sähkömagnetismia koskevan tiedon ns. Maxwellin yhtälöissään. Yhtälöt viittasivat siihen, että olisi olemassa radioaaltoja. Käytännössä radioaallot löysi saksalainen Heinrich Herz vuonna 1888. Radioaallot ovat jo Jumalan luomistodellisuuteen kätketty lähetti. Ne kulkevat valon nopeudella 300 000 kilometriä sekunnissa.
Herzin löytöä seurasi radiotekniikan kehitys, mikä johti radion ja myöhemmin television käyttöönottoon. Jo vuonna 1916 amerikkalainen David Sarnoff esitteli idean joka kodin radiovastaanottimesta.
Jumalanpalvelus radiosta suomeksi vuonna 1926
Yleisradiotoiminta alkoi monissa maissa, myös Suomessa, 1920-luvulla ja Kansainvälinen pikatiedotusliitto (ITU) päätti ensimmäisen kerran radiotaajuuksien jaosta 1929. Suomessa ensimmäiset radio-ohjelmat, mukaan lukien jumalanpalvelukset, lähetettiin 1926.
Kristillisten radiolähetysjärjestöjen ja -asemien perustaminen eri puolilla maailmaa lisääntyi 1950-luvulla. Yksityiset radioasemat alkoivat yleistyä 1980-luvulta alkaen. Radiosta tuli kaikkein tavoittavin media.
Television koelähetykset eri maissa alkoivat varsinaisesti 1920-luvulla ja jatkuvat lähetykset ensimmäisenä Britanniassa vuonna 1936. Joukkotiedotusvälineenä televisio jatkoi radiotoiminnan viitoittamaa tietä. Perinteistä televisiota seurasivat jakelukanavina satelliitti- ja kaapelitelevisio. Satelliittitelevisio ylittää maantieteellisiä, kulttuurisia, poliittisia ja uskonnollisia rajoja, ja radion tavoin se tavoittaa satoja miljoonia ihmisiä myös evankeliumilla ns. suljetuissa maissa.
Marshall McLuhanin tunnettu slogan Väline on viesti kuvaa hyvin sitä, miten ihmisen käsitys maailmasta on muuttunut sen mukaan, minkä välineen, median, kautta hän on vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Viimeistään sähköiset viestimet ovat tehneet maailmasta globaalin kylän, jossa kaikki arvot, tieto, tapahtumat ovat välittömästi median käyttäjän ulottuvilla.
Sähköisten viestimien käyttö on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla ja David Barrettin mukaan niiden kautta kristillisiä sisältöjä seuraa säännöllisesti jopa 2,5 miljardia ihmistä. Tärkeä tekijä on ollut paitsi välineiden saatavuus, myös median kontekstuaalisuus, paikallista kieltä käyttävä ja kulttuuria kunnioittava sisältö.
Jumalan sana taskussa ja korvanapissa
Toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmän, internetin, keksiminen 1960-luvulla ja sen räjähdysmäinen kasvu 2000-luvulla maailmanlaajaksi välineeksi on tuonut viestintään aivan uuden ulottuvuuden. Lähes kaikki se, mitä on kirjoitettu, erikielisistä Raamatuista alkaen, tai radion ja television ohjelmasisällöt ovat myös netissä.
Digitalisaation ja mobiilien jakelukanavien, kuten älypuhelimien ja taulutietokoneiden, myötä periaatteessa jokaisella luku- ja kirjoitustaitoisella on pääsy tiedon piiriin ja mahdollisuus verkottumiseen muiden ihmisten kanssa. Vuorovaikutteisen sosiaalisen median läpimurto osoitti voimansa ja muutti yhteiskunnan suuntaa esimerkiksi vuoden 2011 arabikevään ja sitä seuranneissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tapahtumissa.
Mobiilikäyttäjistä vuonna 2015 älypuhelin oli noin 66 prosentilla, vuonna 2019 arviolta jo 99 prosentilla. Välineiden hinnat laskevat tällä vuosikymmenellä. Digitaalisen mediateknologian avulla ihminen tavoitetaan evankeliumilla siellä missä hän on ja niillä välineillä, joita hän arjessaan käyttää, hänen omalla kielellään ja omassa kulttuuriympäristössään. Jumalan sana on taskussa ja korvanapissa. Se, koskettaako sana sydäntä, on Pyhän Hengen vaikutusta.
Juha Auvinen ja Marko Pihlajamaa
Kirjoitus on julkaistu myös Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) julkaisemassa Lähde-lehdessä.
