”Minä tutkin asiaa tarkasti, ja haluan kirjoittaa siitä sinulle mahdollisimman selvästi. Silloin ymmärrät, että olet saanut oikeaa tietoa.”
Näillä sanoilla alkaa kesäkuun puolivälissä julkaistu Luukkaan evankeliumi selkokielellä.
Selkokielen tarve on Suomessa kasvamassa. Selkokeskuksen mukaan jo noin noin 650 000–750 000 ihmistä eli pitkälle yli 10 % suomalaisista tarvitsee selkokielistä viestintää.
– Kyse on Helsingin asukasluvun kokoisesta joukosta erilaisia ihmisiä. Joukkoon mahtuu niin syntymästä saakka selkokieltä tarvitsevia kuin esimerkiksi maahanmuuttajia sekä muistisairaita vanhuksia, kertoo Katri Suhonen, Kirkkohallituksen saavutettavuus- ja vammaisasioiden asiantuntija.
Yhteistyön tulos
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on tehty jo paljon selkokieltä tarvitsevien seurakuntalaisten palvelemiseksi, Selkokeskuksen suunnittelijana työskentelevä Ari Sainio sanoo.
– Nämä ovat isoja ponnistuksia ja vaativat paljon resurssia. Kirkko on Suomessa ollut alusta saakka merkittävä selkokielen edistäjä, kuten selkokielinen sivusto selko.evl.fi osoittaa. Vuonna 2017 kirkko on palkittu Vuoden selväsanainen -palkinnolla työstään selkokielen hyväksi, kertoo Sainio.
Nyt julkaistu Luukkaan evankeliumi selkokielellä on käännetty Suomen Pipliaseuran toimesta kirkon avustuksella.
Aito käännös
Selkokieltä on olemassa useita eri tasoja. Luukkaan evankeliumi selkokielellä on vaativampaa selkokieltä.
– Jo olemassa olevien lyhennelmien ja sovitusten rinnalle haluttiin tehdä alkutekstille uskollinen käännös. Emme siis muuttaneet alkuperäistekstistä mitään, vaan se on aito selkosuomenkielinen käännös suoraan koineekreikasta, kertoo Markku Kotila, Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja.
Markku Kotila muistuttaa, että Luukkaan evankeliumi selkokielellä on aito käännös, ei mukautettu teksti.
Perustason selkotekstissä ei saisi olla viittauksia henkilöihin tai paikannimiin, joita teksti ei suoraan selitä.
– Käännös ei sikäli täytä kaikilta osin selkokielen vaatimuksia, mutta nyt haluttiin tehdä alkuperäistekstille uskollinen käännös. Luukkaan evankeliumi selkokielellä toimii monelle johdantona Raamattuun. Siitä on helppo katsoa, kiinnostaako asia, ja ottaa halutessaan asiasta selvää lisää, sanoo Sainio.
– Julkaisu yksinkertaisesti lieventää lukemisen vaikeutta ja madaltaa lukemisen kynnystä.
Ihmisiä ei saa syrjiä
Kirkkohallituksen asiantuntija Katri Suhonen näkee selkokielisen Luukkaan evankeliumin tulevan juuri oikeaan aikaan.
– Jeesuksen ja Raamatun mukaan ihmisiä ei saa syrjiä. Kirkko onkin ollut alusta lähtien rakentamassa yhteyttä selkokieltä tarvitseviin.
Kirkko haluaa tarjota seurakuntalaisille selkokielisten sisältöjen kaltaisia yhteyttä edistäviä rakenteita.
Katri Suhonen pitää tärkeänä sitä, että selkokieli lisää yhteyden kokemusta.
– Toki läsnäolo- ja olemispohjainen yhteys seurakunnissa on aina ollut seurakunnissa aina totta. Selkokieli kuitenkin osaltaan lisää yhteyden kokemusta sille satojen tuhansien suomalaisten kokoiselle väestönosalle, jotka tarvitsee selkokielisiä palveluita. Se tekee yhteydestä todemman niille, joilla kielellinen ymmärtäminen tuottaa eriasteisia haasteita.
Kirkko on jo julkaissut selkosuomeksi selkokielisen sivuston lisäksi esimerkiksi jumalanpalvelus- ja sanajumalanpalveluskaavat, mutta selkokieliset julkaisut vaativat yhä paljon työtä.
– Kun edeltäjäni, rovasti ja eremita-asiantuntija Riitta Kuusi jäi eläkkeelle, hän sanoi, että tässä riittää sinulle koko elämäksi työsarkaa. Paljon on tehty, mutta paljon on myös tehtävää jäljellä.
Tiesitkö?
Jeesus-nimi esiintyy Luukkaan evankeliumi selkokielellä -käännöksessä jopa 457 kertaa, kun vastaava luku UT2020 on 390 ja Kirkkoraamattu 1992:ssa vain 322 kertaa. Erisnimen toisto selkeyttää tekstiä, koska se vähentää proniminiviittauksia.
Ilmainen teksti ja äänikirja
Lue tekstinä Raamattu.fi: Luukkaan evankeliumi selkokielellä
Lue tekstinä ja kuuntele äänikirjana: lataa Piplia-sovellus Google Play tai App Store
Äänikirjan lukija Petri Huuskonen. Äänikirja vaatii rekisteröitymisen.
Painettu kirja
Painetun käännöksen voi ostaa Pipliakaupan yhteistyökirjakaupasta Sacrumista sekä muista hyvin varustelluista kirjakaupoista. Selkokielisen Luukkaan kannen suunnittelu ja taitto: Iiris Kallunki. Muu visuaalisuus: Suomen Pipliaseura.
Lue lisää aiheesta
Lisälukemistoa aiheesta Luukkaan evankeliumi selkokielellä
