Kirjoittanut
Ruoka-avun tarve on kasvanut. Arviolta 200 000 suomalaista turvautuu ruoka-apuun vuosittain. Tuoreen selvityksen mukaan lahjoitusruokaa ei ole riittävästi tarpeeseen nähden.
Ruoka-apu.fi ja Luonnonvarakeskus (Luke) selvittivät ruoka-avun hävikkiterminaalien toimintaa kyselyllä tammikuussa 2025. Kyselyyn vastasi 11 hävikkiterminaalia, jotka jakavat lahjoitusruokaa 428 ruoka-aputoimijalle. Hävikkiterminaalien kautta lahjoittajilta saatua ruokaa noudetaan, varastoidaan ja kuljetetaan verkostoon kuuluville ruoka-aputoimijoille eteenpäin jaettavaksi.
Hävikkiterminaalien verkostojen ruoka-aputapahtumissa oli käyntikertoja lähes miljoona vuoden 2024 aikana. Käyntikerralla tarkoitetaan ruoka-aputapahtumiin osallistuneita henkilöitä, joten luku voi sisältää samoja ruoka-apuun turvautuneita ihmisiä.
”On arvioitu, että ruoka-apuun turvautuu noin 200 000 suomalaista vuosittain.”, toteaa Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Jenni Passoja.
Vuonna 2024 hävikkiterminaalien kautta kulki 5,8 miljoonaa kiloa lahjoitettua ruokaa ruoka-apuun jaettavaksi. Vain pieni osuus lahjoitetusta ruoasta päätyy biojätteeksi. Toiminnassa syntyvän biojätteen määrä oli 2,3 prosenttia lahjoitetun ruoan kokonaismäärästä.
Suurin osa vastaajista (7/11) kertoi, ettei lahjoitusruokaa saada riittävästi kysyntään nähden. Vain kaksi toimijaa ilmoitti saavansa riittävästi lahjoitusruokaa toimintaansa. Ruoka-apua jakavat toimijat toivovat jatkuvasti enemmän jaettavaa, sillä avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut, eikä jaettava ruoka riitä aina kaikille.
”Ruoka-aputoimijoiden kamppailu riittävän lahjoitusruoan saamiseksi kertoo vahvasti siitä, että toimintaan kaivataan lisää tukea ja resursseja.”, sanoo Operaatio Ruokakassi ry:n toiminnanjohtaja Julia Lastunen.
Ravitsemispalveluiden ylijääneen ruoan lahjoittamisessa potentiaalia
Ravitsemispalveluiden ylijäämäruoan jakaminen ruoka-avussa on yleistynyt, ja jopa 82 prosenttia hävikkiterminaaleista vastaanotti ravitsemispalveluiden ylijäänyttä ruokaa. Kuitenkin vain 1,4 prosenttia lahjoitusruoasta saatiin ravitsemispalveluista. Ravitsemispalveluiden ylijäämäruoan lahjoittaminen voi vähentää palveluiden suhteellisen isoa ruokahävikkiä, ja samalla pystytään vastaamaan lisääntyneeseen lahjoitusruoan tarpeeseen.
Hävikkiterminaalit keräävät tietoa toiminnastaan, mutta niillä on erilaisia toimintamalleja tiedonkeruuseen. Esimerkiksi saadun lahjoitusruoan määrää arvioidaan, punnitaan tai tieto saadaan lahjoittajilta. Vaikka tietoa lahjoitusruoan määrästä kerätään, se ei ole yhteismitallista. Ruoka-apu.fi:n ja Luonnonvarakeskuksen tekemä kysely hävikkiterminaaleille on ensimmäinen, joka kokoaa hävikkiterminaalien seurantatietoja yhteen.
Tilanteen seuraamiseksi tarvitaan yhteistä tiedonkeruuta
Ruoka-apu.fi ja Luonnonvarakeskus osana Food Waste Ecosystem -hanketta kehittävät yhdessä parempaa seurantamenetelmää, joka mahdollistaa lahjoitusruoan määrän ja laadun tarkemman seurannan ja tilastoinnin. Valtakunnallisesti kerätty tieto mahdollistaa ruoka-avun tilanteen tarkemman seuraamisen, jolla voidaan havaita ruoka-avun kentän
ilmiöitä helpommin.
”Tietoa pystytään käyttämään toiminnan arvioimiseen, kuten millaiset vaikutukset avulla on vastaanottajien ravitsemukseen, tai mitkä ovat säästyneen ruoan ympäristövaikutukset”, kertoo erikoistutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta.
