Kirjoittanut
Areiopagi-verkkolehden mukaan toisaalta myös jotkin epätosiksi osoittautuneet uskomukset kristinuskon ja tieteen suhteesta on oppikirjoissa korjattu.
Teologian, filosofian ja luonnontieteen suhteita käsittelevän Areiopagi-verkkolehden toimittaja Sampsa Korpela kävi läpi lukion historian oppikirjoja tarkastellen, mitä niissä kirjoitetaan kristinuskon vaikutuksesta historiaan. Niistä monissa oli havaittavissa myytti kristinuskon ja tieteen välisen historian sotatilasta.
Oppikirjoissa kristinuskon ja tieteen välistä konfliktiasetelmaa vahvistetaan muun muassa keskittymällä Galileo Galilein ja katolisen kirkon väliseen oikeudenkäyntiin, joka yleistetään koko kristinuskon ja luonnontieteen välistä historiaa kuvaavaksi asetelmaksi.Nykyään historiantutkimus antaa kuitenkin aiheesta monipuolisemman kuvan. Yksittäisistä konfliktitapauksista ei voi päätellä yleisen tieteen ja kristinuskon välisen sodan olemassaoloa. Kristinusko ja kristilliset kirkot ovat myös tukeneet tiedettä merkittävästi.
Toisaalta oppikirjoissa oli todettu monien aikaisemmin totena pidettyjen olettamusten olevan epätosia ja ne oli korjattu. Kirjoissa todettiin esimerkiksi, että vastoin aiempaa kuvaa kirkko ei opettanut keskiajalla Maan olevan litteä. Myöskään oppikirjat eivät enää leimaa keskiaikaa pimeäksi ajaksi.
Selvityksen tehnyt Korpela kommentoi löydöksiä toteamalla, että ”asiavirheiden löytyminen ei ollut yllätys ottaen huomioon, että myytit ovat niin yleisiä kristinuskoa käsittelevässä julkisessa keskustelussa. Näitä myyttejä ei kuitenkaan tarvitse ottaa annettuina, vaan on tärkeää tuoda esiin tieteellisen historiantutkimuksen osoittamia näkökulmia.”
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Areiopagi-verkkolehdessä 3.9.2019.
