Uuden selvityksen mukaan järjestöjen ilmastotyö tukee muita toimijoita enemmän Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Järjestöt tekevät työtä muita useammin vähiten kehittyneissä maissa.
Järjestöt myös tavoittavat paremmin ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia ryhmiä, kuten naisia ja vammaisia ihmisiä. Ilmastorahoitus on pian käynnistyvän YK:n 29. ilmastokokouksen pääaihe.
Reiluja ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen: kartoitus järjestöjen ilmastotyöstä on ensimmäinen selvitys, joka tarkastelee kansalaisjärjestöjä Suomen myöntämän ilmastorahoituksen toimeenpanijoina. Suomen Lähetysseuran ja Fingon selvitys on tehty tilastollisin tutkimusmetodein, ja se täydentää havaintoja laadullisin esimerkein. Selvitys osoittaa, millaisia ominaispiirteitä järjestöjen tekemällä ilmastotyöllä on suhteessa muihin rahoitustoimijoihin, kuten yksityisen sektorin instituutioihin ja monenkeskisiin järjestöihin. Yksityisen sektorin instituutioita ovat esimerkiksi kehityspankit, kuten African Development Bank tai Suomi IFC. Monenkeskisiin järjestöihin kuuluvat muun muassa YK:n ympäristöohjelma UNEP tai YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Selvitys osoittaa, että järjestöjen ilmastotyö tukee muita rahoitustoimijoita enemmän Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavia tavoitteita ja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta keskeisiä päämääriä. Suomalaiset järjestöt esimerkiksi huomioivat muita toimijoita useammin luonnon monimuotoisuuden ilmastohankkeissaan. Lähes 60 prosenttia järjestöjen ilmastohankkeista huomioi tavalla tai toisella vammaisinkluusion, kun muilla toimijoilla osuus on alle kolme prosenttia. Järjestöt toimivat vähiten kehittyneissä ja hauraimmissa maissa ja tavoittavat ilmastonmuutokselle haavoittuvimpia ryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä, naisia ja tyttöjä. Ne täydentävät Suomen ilmastorahoitusta tavalla, joka vastaa ilmastonmuutokselle alttiiden maiden ja ihmisryhmien tarpeisiin. Erot ovat tilastollisesti merkittäviä.
Erot ovat tilastollisesti merkittäviä.
Petteri Orpon hallituskaudella ilmastorahoitukseen on kohdistunut ja tulee kohdistumaan merkittäviä sopeutustoimia. Suomen ilmastoulkopoliittinen ohjeistus perustuu aikaan ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Samaan aikaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa hiotaan uutta ilmastorahoitustavoitetta ja merkittäviä panoksia odotetaan eritoten ilmastotuhojen korjaamiseen. Paine uudistaa ja ohjata ilmastorahoitusjärjestelmää poliittisesti on kova.
Selvitys suosittaa, että poliittiset päättäjät kehittävät ilmastorahoitusta ohjaavaa poliittista visiota ja selkeyttävät olemassa olevien instrumenttien painoarvoa. Päättäjien tulisi myös pysyä ajan tasalla Suomen ilmastorahoituksesta ja vaatia vertailevaa tulostietoa muun muassa ilmastovuosikertomuksessa tietoperustaisen päätöksenteon tueksi. Ilmastorahoituksesta vastaaville ministeriöille tulisi turvata riittävä rahoitus, jolla varmistetaan tiedon luotettava raportointi, hallinto ja saatavuus. Suomen tulee osallistua aktiivisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja reagoida riittävin resurssein muutoksiin ilmastorahoituksen tavoitteissa, kanavissa ja päämäärissä.