Osa lähetysjärjestöistä on menettämässä tukensa Helsingissä. Yhteisen kirkkoneuvoston eilinen esitys koskisi nyt Suomen Evankelisluterilaista Kansanlähetystä ja Evankelisluterilaista Lähetysyhdistys Kylväjää. Aiemmin listalla oli myös Radiolähetysjärjestö Sanansaattaja.
– Esityksen linjausten taustalla oli nimenomaan tämä naispappeusasia. Neuvostossa katsottiin, että Sansa täytti kriteerit. Mutta kyllähän tästä linjauksesta varmasti keskustelua tulee vielä paljon, kommentoi Helsingin seurakuntayhtymän viestinnänjohtaja Seppo Simola.
Uudessa tarkastelussa otettiin huomioon, että Sansan linja on yhtenevä kirkon virkakäsityksen kanssa suhteessa naispappeuteen, ja Sansassa myös naiset voivat työskennellä pappeina. Simolan mukaan neuvostossa oltiin osin erimielisiä tästäkin asiasta.
– Osa olisi halunnut jättää myös Sansan ilman tukea, Simola myöntää.
Mitä kirkkoneuvoston päätöksellä halutaan viestittää kirkon lähetysjärjestöille?
– Emme halua olla tukemassa järjestöjä, joilla on ongelmia tässä naispappeusasiassa, emmekä myöskään tue järjestöjä, jotka eivät kunnioita vähemmistöjen perusoikeuksia, Simola linjaa.
Simola huomauttaa kuitenkin, että Helsingin seurakunnat tekevät edelleen yhteistyötä myös tukien ulkopuolelle jätettyjen järjestöjen kanssa.
– Ei tämä sitä merkitse, etteikö seurakunnissamme voisi edelleen olla lähetyskannatusta ja lähetyspiirejä. Verovaroja emme kuitenkaan enää näiden järjestön toimintaan anna.
”Soppaa ja saippuaa voi tarjota kuka vain”
Mikäli Kylväjältä jäisi jatkossa rahat saamatta vaikutukset näkyisivät Lähetysjohtaja Pekka Mäkipään mukaan esimerkiksi Mongolian vammaisprojektissa, Kaukasian ”Ihmisarvoinen elämä” -projektissa sekä Bangladeshin koulu- ja terveysprojektissa.
– Tietysti otamme nöyränä vastaan seurakuntayhtymän päätökset. Kuitenkin haluan edelleen luottaa toimielinten vastuulliseen valmistelutyöhön. Kirkon lähetystyön parasta tässä pitäisi ajatella sekä keskustella lähetystyöhön liittyvistä faktoista.
Kylväjän vuotuisesta budjetista tällä hetkellä 29 prosenttia on saatu seurakuntien talousmäärärahoina. Tästä 10 prosenttia on ollut Helsingin seurakuntayhtymän osuutta. Kyseessä on 112 000 euron summa.
Helsingin seurakuntayhtymän osuus Kansanlähetyksen budjetista oli puolestaan noin 110 000 euroa.
– Asian voi konkretisoida siten, että kyseessä on noin kolmen lähetystyöntekijän hinta, arvioi Kansanlähetyksen talouspäällikkö Asko Iso-Kungas.
Iso-Kungas huomauttaa, että nyt käytyyn keskusteluun sisältyy viesti, että lähetystyöntekijöiden tekemää työtä ei arvosteta.
– Soppaa ja saippuaa voi tarjota kuka vain, mutta kristillisen kirkon tärkein tehtävä on aina ollut viedä eteenpäin todistusta Kristuksesta.
Lopullisen päätöksen lähetysrahojen kohtalosta tekee yhteinen kirkkovaltuusto 10. marraskuuta kokouksessaan. Päätös tulee koskemaan vuosien 2012-2014 lähetysmäärärahoja. Helsingin seurakuntayhtymä antaa vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan eli noin kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun. Jos esitys menee läpi rahat kanavoidaan jatkossa Kirkon Ulkomaanavun lisäksi radiolähetysjärjestö Sanansaattajien, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta.
