Seurakuntien kouluikäisille suunnattu kerhotoiminta käynnistellään jälleen syksyllä. Kerhot ovat useimmiten maksuttomia ja tarjoavat mahdollisuuden harrastaa monipuolisesti.
Eeva-Kaija Nygård Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta kertoo, että kerhotoiminta pyritään pitämään mahdollisimman vapaana suorituspaineista.
– Kiireinen ja suorituskeskeinen maailmanmeno tarttuu lapsiin. Eräs toimintamme tärkeistä tavoitteista on myös hiljentymisen ja rauhoittumisen mahdollisuuden tarjoaminen, Nygård toteaa.
Nygårdin mukaan kirkolla on tärkeä paikka olla tukemassa myös toisenlaista ihmisyyttä.
– Toivomme, että toimintamme kautta lapsi saisi käsityksen rakastavasta Jumalasta. Kerhoissa käydään myös luontevasti läpi kirkkovuoden teemat.
Nygård on iloinen siitä, että koululaisten kerhotoiminta tavoittaa hyvin myös ikäryhmän, joka usein joutuu väliinputoajaksi.
– Hieman alle rippikouluikäiset eivät enää oikein löydä paikkaansa kerhoissa ja toisaalta isopien toimintakaan ei vielä osu heidän ikävaiheeseensa. Tällaiset nuoret ovat hienosti löytäneet paikkansa kerhojen ohjaajina. Meillä säännöllisesti järjestetty kerhonohjaajien ABC-koulutus on ollut varsin kysyttyä tämän ikäisten keskuudessa. Se on samalla luonteva tapa pysyä mukana seurakuntayhteydessä ennen rippikoulua, Nygård iloitsee.
Seurakuntien kerhotoiminnan sisältö vaihtelee seurakunnittain runsaasti. Osa kerhoista on vahvasti harrastuspainotteisia ja keskittyy tiettyyn lajiin, esimerkiksi sählyyn, musiikkiin tai kokkaukseen.
– Joissain seurakunnissa pyydetään jäseniltä toiveita sisällöstä ennen kerhokauden aloittamista. Myös ohjaajien oma osaaminen vaikuttaa siihen, minkälaisia kerhoja perustetaan, kertoo Kirkkohallituksen varhaisnuorisotyönsihteeri Katri Vappula.
Vuonna 2010 kouluikäisille tytöille ja pojille suunnatut erilaiset harrastekerhot keräsivät 54 500 osallistujaa. Vapaaehtoisia ohjaajia oli seurakuntien tyttöjen ja poikien toiminnassa mukana yli 7600. Kerhot alkavat useimmissa seurakunnissa viikoilla 34-38.
